SISÄINEN PARISUHDE
”The Jungian School of psychology has developed the model of ”inner man” and ”inner woman”, something that has been acknowledged in both China and India since ancient times. Looking at the taoist symbol of Yin and Yang we see the deep understanding of opposing yet complementary forces at work in all aspects of nature: light and dark, summer and winter, male and female. Looking at the practices of Tantra, where the union of male and female energies is used to access higher states of consciousness, we find the same understanding. In both traditions, the outer meeting of male and female is reflection of inner meeting, within the individual, and in modern times, Carl Gustav Jung, one of Sigmund Freud’s most brilliant students, discovered the same truth.” -Svagito R. Liebermeister: The Zen Way of Counseling-
Joidenkin näkemysten (esimerkiksi jungilainen psykologia ja hahmoterapia) mukaan, sisällämme asuu sekä mies että nainen, ulkoisesta sukupuolestamme riippumatta. Puhutaan feminiinisesta ja maskuliinisesta energiasta tai ulottuvuudesta. Tantraopinnoissani nämä polariteetit tulevat toistuvasti vastaan, tai pikemminkin ovat koko harjoituksen keskiössä. Onhan jo traditionaalisessa tantrassa kuvia henkilöstä, jonka vasen puoli on naisen kehoa ja oikea miehen (Shakti ja Shiva). Tantrassa feminiinin ja maskuliinin energian yhtyminen johtaa korkeampiin tietoisuuden tiloihin. Sama polaarinen näkemys toistuu taolaisuuden symbolissa, jossa yin ja yang muodostavat harmonisen ympyrän.
Mutta että onko tämä totta ihan käytännössäkin, oikeassa elämässä? Tantra, joogan ja muun muassa edellä mainittujen terapeuttisten järjestelmien mukaan kyllä! Ja kun elämäänsä alkaa tarkastella maskuliini-feminiini-vastavoimien kautta, nämä ulottuvuudet alkavat näyttäytyä todellisina. Ja tämäpä vasta on mielenkiintoista!
Vaikka olen ulkoisesti mies, minussa on sisälläni nainen, jonkinlaisesta psyykkisestä energiasta muodostunut sellainen. Mutta koska minut on kasvatettu mieheksi, olen oppinut tukahduttamaan sisäisen naiseni. Ehkä siksi vasen jalkani on niin paljon heikompi kuin oikea? Kehon vasen puoli nimittäin mielletään feminiinistä energiaa ilmentäväksi.
Tänään maskuliininen puoleni innostuu opiskelussa saamistaan oivalluksista ja niiden myötä miettii päänsä puhki nykyisiä ja tulevia projekteja, joita hänen päässään pyörii ristiin rastiin. Hän nauttii myös fyysisestä työskentelystä ulkoilmassa, puuhommissa kun näkee selkeästi työnsä tuloksen. Korkea vire jatkuu kuitenkin koko iltapäivän, silti keskittyminen alkaa hajaantua ja on vaikea pysähtyä minkään näistä projekteista ääreen. Se, mikä alkoi positiivisena vireenä, lähestyy kokemuksena maanisuutta. Mies on niin innoissani jostain tulevasta, etten osaa pysähtyä nauttimaan tästä hetkestä, ympäristöstä, pienistä asioista. Kuten ruokailusta – ahmii lounaansa sisään kiireessä, tuskin pysähtymättä hengittämään.
Mutta mitä feminiininen puoleni tänään kaipaisi? Muistinko edes kysyä? Ainakin annoin sisäiselle naiselleni vallan ottaa ja postata hauskan avantokuvan someen. Sisäinen mieheni olisi pitänyt sitä vähän turhana ja itsekeskeisenä. Mutta nainen nautti siitä, että voi tehdä jotain, mikä tuottaa itselle hyvää oloa ja tekee itsensä näkyväksi. Myös tämän tekstin kirjoittaminen on sisäisen naiseni tuotosta. Se haluaa pysähtyä fiilistelemään hetkiä, nauttimaan kahvin teosta, sen väristä ja mausta ja tällaisen vapaamuotoisen tekstin kirjoittamisesta, vaikka mies haluaisi saada kirjan luettua loppuun ja kirjoitettua siitä raportin – mitä nopeammin, sen parempi. Hommiahan piisaa.
Sisäinen naiseni muistuttaa sisäistä miestäni, että jos suuntaa liian vauhdilla päämääriin, unohtaa nauttia matkasta ja maisemista ja matkaeväistä. Sisäinen mieheni nauttii saavutuksista ja siitä, että asiat tulevat valmiiksi tai ainakin etenevät. Mutta koska sisäisellä miehelläni on ollut liikaa valtaa sisälläni, se on polttanut itsensä loppuun ja nykyäänkin se ajaa välillä itsensä toimintakyvyttömäksi vaatimalla liikaa ja hukkumalla visioihinsa.
Et ole muistanut nauttia pukeutumisesta tai kauneudenhoidosta, muistuttaa sisäinen naiseni. Et muista edes leikata kynsiäsi. Et ole tanssinut aikoihin, hän muistaa. Sisäistä miestäni tanssiminen hiukan hävettää, vaikka sen tekisi yksin. “Eihän siitä sitä paitsi ole mitään hyötyä”. Usein jopa peiliin katsominen lähtiessä ulos unohtuu – eihän ulkonäöllä niin ole väliä.
Toisaalta en halua sortua sukupuolistereotypioihin, ne kun ovat tuottaneet ahtaita rooleja, joista vapautuminen on ollut työn ja tuskan takana. Toisaalta en halua kieltää tätä polariteettia ja kahta persoonaa, jotka tanssivat sisälläni, joskus kohdaten – mutta aika usein toisiaan väistäen. Uskon myös, että tämän dualismin tunnistaminen ja käsittely johtaa tervempään, tasapainoisempaan sisäiseen maailmaan.
Tämän päivän oivallus on se, että minun kannattaa vahvistaa sisäistä naistani ja antaa sen päättää useammin millä tavalla haluan kulloisenakin päivänä elämästäni nauttia.
Pitäisiköhän hän ompelusta?
Entäs sinä, miten sinun sisäisen parisuhteesi voi?
Kysyvät Make ja Makeliisa
Kirjoittaja on psykologi, mindfulnessohjaaja ja joogaopettaja tuleva tantrinen elämäntaidon valmentaja. Hän tarjoaa elämäntaidon valmennusta Jooga- ja hyvinvointila Kehräämössä.
