Kuinka löytää elämään flowta tietoisen läsnäolon kautta

Flowsta kuulee puhuttavan vuosi vuodelta lisääntyvässä määrin. Toki, onhan olemassa urbaani musafestari kantaen tätä nimeä.

Mitä se flow oikein alunperin on eli mitä sillä tarkoitetaan ja miten sen voi saavuttaa? Kirjoitukseni kumpuaa pitkälti omista kokemuksista ja elämäntaiteilijamaisesta näkökulmasta.

Elämän flowssa

Minulle flow on sellainen innostavan ihana tunne, jossa kaikki soljuu helposti ja vaivattomasti. Parhaimmillaan flow on tanssia elämän kanssa. Kun ihminen on flow-tilassa, on hän läsnä juuri siinä hetkessä ja täysin yhtä tekemisensä kanssa. Silloin on hyvin mahdollista kadottaa myös tyystin ajantaju.

Flow on nautinnollista antautumista elämälle, kullekin kokemalleen hetkelle, täysin, kokonaisvaltaisesti, ilman että mikään jarruttelee. Flow on tulemista yhdeksi tekemänsä kanssa. Sillä, mikä tekeminen on kyseessä, ei ole merkitystä.

Flow on luovuuden kannalta hyvin olennainen tekijä. Flown virrassa voimme antautua jollekin mieltämme ja järkeämme suuremmalle. Voimme avautua ehkä myös kollektiivisemmalle tietämiselle. Tämä on oma kokemukseni ja monet taiteilijat ja luovuuden ammattilaiset tuntuvat tätä samaa vahvistavan omilla kokemuksillaan.

Flow ja tietoinen läsnäolo

Meditaatio ja mindfulness ovat harjoituksia, joissa etsitään ja opetellaan tietoista läsnäoloa ja hyväksyntää juuri siinä hetkessä olevaa kohtaan. Tietoinen ja hyväksyvä läsnäolo eli mindfulness on hetkiin pysähtymistä niin, että jätetään arvosteleva ja analysoiva mieli hiljaiselle. Meditatiivisissa hiljentymisen tai keskittymisen tiloissa etsimme, löydämme ja vahvistamme hetkiä, joissa emme ole loogisessa mielessämme muistelemassa mennyttä, miettimässä tulevaa, stressaamassa ja murehtimassa.

Zeniläiseen elämäntyyliin, jossa meditaatio- ja mindfulnessharjoitteet ovat osana, kuuluu olennaisena keskittyminen yhden asian tekemiseen kerrallaan. Se on pitkään vallalla olleen suorituskeskeisen elämän ja vanhassa arvomaailmassa ylistetyn multitaskaamisen ja kaikkialle valuvan mielen vastakohtaa. Se on keskeneräisyyden hyväksyntää niin, että voi keskittyä yhteen asiaan, vaikka monet muut tekemättömät jutut ovat edelleen olemassa.

Tietoinen läsnäolo on hetkessä elämistä, parhaillaan olevaan tekemiseen keskittymistä. Se on opettelua laittaa kaikki muut, paitsi juuri siinä hetkessä tekeillä oleva asia, taka-alalle. Läsnäolo opettaa sitoutuneisuutta. Se vaatii harjoitusta eikä ole aina arjessa niin helposti toteutettava asia.

Mietin jokusen tovin, onko läsnäolo ja flow sama asia ja tulin vahvasti siihen tulokseen, että eivät ole. Flow tarvitsee toteutuakseen ehdottomastia vahvaa tietoista läsnäoloa, mutta läsnäolo ei mielestäni ole sama kuin flow. Läsnä voi olla tietoisesti ja tiedostavasti myös ilman flowta. Ajattelen, että läsnäolo hetkessä on kuin ankkuri ja flow on jotakin taikuutta ja säkenöintiä siihen päälle. Flowssa on yhteys omaan keskukseen ja universumin keskukseen ja linjauksessa asiat tapahtuvat kuin taikaa vaan. Flow on luottamusta, pelkojen voittamista, uskomista itseensä ja tekemiseensä.

Miten flowhun voi päästä?

Flow-tila ei välttämättä ole mikään hetkessä löydettävä paikka ja täten matka sinne voi tarjota mentaalisesti myös tukaliakin oloja. Mietin, auttaako flowhun pääsemistä kuinka paljon harjoitukset kontrollista irtipäästämisen kanssa. Voiko olla, että kun vapautamme itseämme egostamme, voimme antautua toimimaan ”päättömästi”, hassutellen, luovasti ja vapaasti, jolloin flow voi antaa mysteerin avaimia omiin käsiisi?

Miltä tuntuisi harjoitella flowta tietoisen läsnäolon ja meditaation keinoilla? Tietoisia läsnäoloharjoituksia voi paikallaan istuvan meditaation lisäksi tehdä myös aktiivisen tekemisen kautta ja tässä harjoitusalustana toimii myös mikä tahansa arjen kodinhoidollinen toimi tai jokapäiväinen askare, kuten kokkaaminen, tiskaaminen, siivoaminen tai hampaiden harjaus.

Harjoitus voi olla myös luovaan tekemiseen liittyvää, kuten tietoista tanssia, taiteilua, kirjoittamista, musisointia tai tietoista kävelyä, jolla on luovuutta tukeva vaikutus. Tuotoksella ja tekemisellä ei ole merkitystä, vaan testissä on oma sitoutuminen tekemiseen. Tietoinen tekeminen tapahtuu ehkä hieman hidastetusti ja itseä ulkopuolelta tarkkaillen.

Flow ei oikeastaan voi löytyä tehdessä jotain itselle merkityksetöntä, koska tällöin tekemisestä puuttuu aito kiinnostus ja nautinto. Kuuntelin erään amerikkalaisen psykologin tiivistystä chakroista ja hän kertomassaan yhdisti 2. chakraan eli sakraalichakraan seksuaalisuuden (joka kaikkinensa on elämän voimaa), nautinnon ja luovuuden lisäksi ”going with the flow”. Ymmärrän hyvin, miksi.

Flowsta kirjoja kirjoittanut, ja ilmeisesti myös termin alkujaan lanseerannut Mihaly Csikszentmihalyi on sitä mieltä, että flow-tila vaatii juuri sopivat olosuhteet tehtävän kanssa. Flow syntyy hänen tutkimustensa mukaan taitoja vaativassa haasteellisessa toiminnassa silloin, kun omat taidot ja haasteen taso ovat tasapainossa. Liian helppo tai liian vaikea tehtävä eivät siis tue flown saavuttamista ja ilman tavoitetta ei flow voi syntyä.

Kun valitset tietoiseksi tekemiseksi jotain, jonka tekemisestä nautit aidosti ja jossa haluat ehkä saada harjoitusta tullaksesi siinä paremmaksi, antaa se itsellesi myös haastavuutta ja mielenkiintoa, joita flowhun pääsemiseksi tarvitaan. Kaikkea voi tehdä ohjaten itseä kohti jotain tiettyä päämäärää ja tulosta ja ajattelen, että se voi olla myös antautumista ei-tietämiseen, ennalta tietämättömään.

Elämäntaideohjaaja-opinnoissa ei-tietämisen flowssa syntynyt savityö

Tiedostava kävely ja tanssi keskittyy askeleisiin ja kehon liikkeisiin. Tanssiaskeleet voivat olla jotain tiettyä tyyliä tai vapaata tanssia. Maalatessa tai saven kanssa työskennellessä on mahdollista keskittyä tietoisesti vain liikkeeseen, mitä kädet haluavat tuottaa. Näin on mahdollista tehdä ennalta päätettyä tai antautua taiteiluun ilman päämäärää, jolloin lopputuloksena voi syntyä jonkinlainen arvoitusteos. Nämä arvoitusteokset kertovat usein tarinaa syvemmältä kuin tietävä mieli ja niiden viestien avautumisen kanssa voi saada harjoitella. Kirjoittaessakin voi keskittyä ennalta määrättyyn aiheeseen tai antautua sanojen pulppuavaan soljumiseen, välittämättä liikaa miten sanat siinä hetkessä toisiinsa suhtautuvat tai miten kielioppi siihen asettuu. Antautua vaikka sana-assosiaatioihin eli kirjoittaa ja putkautella esiin sanoja, joita tulee mieleen edellisestä sanasta, näkemistään asioista tai mitä vaan mieleen nousevaa. Yhtä oikeaa tapaa ei ole olemassa.

Yksi voi saada tyydyttävän flown kokemuksen puutarhatöissä löytäessään täysin oikeat paikat ja sommitelmat istutuksilleen antautuen kokeilemaan ja tekemään rohkeita ja uusiakin ratkaisuja. Toiselle flow tapahtuu ehkä ruoanlaitossa, kun ainesosat ja mausteet vain soljuvat samaan soppaan, ehkä jopa tietoisen mielen tajuamatta menosta aivan kaikkea. Joku kolmas voi päästä flown saloihin vaikka soittaessaan leikitellen ja vapautuneesti instrumenttia ja löytäessään näin omia kuulohermoja riemastuttavan riffin.

Uskon, että flowhun on mahdollista päästä myös esimerkiksi tehdessä remonttia, sisustaessa, meikatessa, käsitöitä tehdessä, opiskellessa ja omien töiden parissa, jos tehdessä toteutuu maagiset olosuhteet. Flown pirskahtelevuus on yleensä jonkinlainen luovuusaspekti.  Uskon, että missä vaan on mahdollista kokea flow. Täydellinen yhdistyminen käsillä olevaan hetkeen ja sen uutta luova voima.

Flowhun pääseminen onnistuu oman kokemukseni mukaan paremmin silloin, kun on läsnä kehossaan. Itseasiassa, en usko, että se mahdollistuu ollenkaan jos on vain päässään. Ihmisinä asumme kehossamme, joka on myös tunteiden asuinsija ja tämän takia äärimmäisen oleellinen osa kokemusmaailmaamme.

Flow mahdollistaa uuden luomista ja kokeilua. Ajattelen kuitenkin, että niinkuin on luovuudenkin kanssa, myös flow pääsee syntymään sen jälkeen, kun on ensiksi antanut tilaa tyhjyydelle. Jos koko ajan touhuaa ja tekee, ei tyhjä tila mahdollistu.

Kirjoittaessa nämä sanat virtasivat läpi ja mietin, voiko flow esiintyä myös näissä muodoissa:

Pysähtymisen flow

Ihmettelyn flow

Antautumisen flow

Luonnon flow

Varmaan yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa.

Minulle flow on usein leikittelyä ja antautumista luomisen aarreaitalle elämäntaiteen parissa. Se on intuition seuraamista.  Flow näyttäytyy elämässäni feminiinisenä, nautinnollisena ja hauskuutta sisältävänä voimana ja usein oma lähtökohtani on ei-tietämisen tilasta käsin. .

Löydän itseni miettimässä, että onko flow se, joka kerää tavoitehakuisuuden ja nautinnon yhteen eli jossa pääsemme harjoittelemaan oman sisäisen maskuliinin ja feminiinin voiman yhdistymistä. Feminiininen luova voima kun tarvitsee maskuliinin antamaan raamit toiminnalle. Toisaalta, mietin myös voiko flow toteutua myös vähemmällä tavoitehakuisuudella.

Mikä on sinun elämässäsi sopiva feminiini-maskuliini tasapaino?

Entä mitä flow sinulle on?

Mitä tehdessä pääset parhaiten flow-tilaan?  Mitä tehdessä haluaisit päästä flow-tilaan?

 

 

Lisää kirjoittajalta Pirtanauhaa ja piikkilankaa

Rakas rakkaus, rajat ja vuorovaikutuksen rakenteellisuus

  Rakkaus on sanana kaunis. Meille kerrotaan, että rakkaus saa maailman pyörimään...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.