AIKA ON LÄHTEÄ, AIKA ON TULLA
AIKA ON LÄHTEÄ, AIKA ON TULLA
HETKI LYÖ
Elämä paljastaa voimansa ja kauneutensa vielä viimeisinä hauraimpina hetkinään. Ei ole vallassamme päiviemme määrät, ei lähdön hetki, eikä se, miten elämä aina kulkee.

Kaunista on löytää sisäinen turva, yhteys ja rauha, levollinen mieli. Kaikki on tässä, nytkin se on, mitä se on, riittävää. Päivien toistuvat rutiinit, hoiva ja muiden läsnäolo, arjen jakaminen ja yhteen kuuluminen luovat turvaa ja toivoa. Tässä on hyvä juuri näin.
KAIPAUS
Kaipaus on olemassa: koti, läheiset, omat ympyrät, askareet, jotka jäivät kesken. Enään se ei muserra. Muutos huuhtoo myös syvimmän kaipauksen, menetyksen aiheuttaman surun.
MUUTOS
Tyhjä tila lopulta versoaa aina uutta. Pieni siemen, joka juurtuu maaperään, avaa lehtensä, ojentuu valoon ja kasvattaa versojaan omaksi itsekseen. Kasvoilla läpikuultava hymy, onnellisuus, ei mistään. Siinä on kaikki: läheiset, mennyt, tämä hetki ja tuleva. Rohkeutta on luottaa, kipuineen ja uupuneena antautua Rakkauden äärettömään syliin. Kiitollisena. Elämä On.

JÄLJELLE JÄÄ
Tämä hetki, siihen sisältyvä elämän voima, joka kannattelee surun, menetyksen ja kaipauksen keskellä. Siinä kaikessa sinä ja kaikki ikuisuuteen saapuneet rakkaat elätte päiviemme loppuun, sydämessä, askelissamme, arjen toimissamme, meissä. Kiitos!
LOHTU
Et sinä häipynyt olemattomiin, sisällyt elämään. Kun tuuli hyväilee poskeani, sinäkin olet siinä, läsnä minussa, meissä. Auringon lämmittäessä maaperää, kevään kasvun ja vehreyden puhjetessa kukoistukseensa, sinä olet siinä. Sydän voi avartua kevään ja kasvun ihmeille, elämälle. Myös sinä, joka aikanasi hoivasit, vaalit elämää ja kasvua, olet kaikessa siinä, lastenlasten hymyssä, ilossa, surussa, kaipauksessa ja sydämissämme.

ELÄMÄNKULKU – LAHJA
Elämä kulkee kulkuaan. Lapset kasvavat, aamut seuraavat yötä, päivät aamuja, valo pimeyttä, ilo surua, kevät ja kesä talven kylmyyttä, lepo työtä ja aherrusta… Siellä missä olemme läsnä, sydän tuntee, rakastaa, ymmärtää ja muistaa. Siellä on elämä, sinä ja te kaikki, joiden kanssa saan jakaa elämääni, mutta myös te, joita kaipaamaan jäin. Ikuisesti. Kiitos!
Kirjoitus on omistettu poisnukkuneelle läheiselle, lasteni mummille ja jo aiemmin poistuneille rakkailleni.