Feminiini henkisyys syleilee mysteeriä

Kun avauduin henkisyydelle meditatiivisten energiahoitojen myötä, kuvittelin löytäneeni ratkaisun kaikkeen. Korkeissa energioissa oli mahtavaa olla. Kaikki oli yhtä, kaikki oli tarkoituksenmukaista, kaikki oli valoa. Ei ollut hyvää tai pahaa, kaikki oli vain yhtä ja samaa tietoisuutta. 

Leijuin inhimmillisten ongelmien yläpuolella korkeammassa rakkaudessa tutkien universaalien lakien ilmenemistä eikä maailman tuskat enää koskettaneet minua. Pystyisinhän manifestoimaan unelmieni elämän ja opettamaan saman myös muille. Kenenkään ei tarvitse enää kärsiä tai olla uhri. 

Maailma pelastettu. 

(Nyt kun kirjoitan tätä huomaan todella selvästi, kuinka lapsellinen uskomusjärjestelmä tuo olikaan. Yksinkertainen, täynnä maagista ajattelua ilman kritiikkiä ja nyansseja. Fantasia, jossa on helppo ja täydellinen ratkaisu kaikkeen. Kuten saduissa.)

Ja kaikki olikin täydellistä silloin, kun pääsin tuohon tilaan. 

Patriarkaalinen henkisyys

Huomasin kyllä, että tuo tila ei ollut pysyvä vaan korkealla kevyesti leijumisen jälkeen tipahdin aina uudestaan hyvin vaikeisiin tunteisiin ja prosesseihin. Kehoni meni jumiin, sairastelin enkä saanut nukuttua. Tein uskomustyöskentelyä ja juurisyiden kaivelua lukuisia menneitä elämiä myöten. Sitten nousin taas takaisin ylös uskoen, että ehkä se oli viimeinen puhdistettava kerros varjoa, jotta voisin pysyvästi jäädä korkealle ja olla vain terve, onnellinen, hyvinvoiva, rikas ja mitään pelkäämätön yli-ihminen. Joku, joka on mestaroinut tämän 3D-todellisuuden.

Tämä rakkaudeksi naamioitunut patriarkaalinen ja transendenttinen henkisyys olikin todellisuudessa hyvin toksista, itsekeskeistä ja itseäni sekä ympäristöäni vahingoittavaa toimintaa. Yritin päästää irti ihmisyydestä ja nousta todellisen maailman ja luonnon yläpuolelle. 

Korkeammassa tietoisuudessa leijuminen on hyvin ymmärrettävää, sillä ihmisenä oleminen on hankalaa. Meillä on traumaa ja vaikeita tunteita. Elämä on sotkuista, pelottavaa ja välillä hyvinkin tuskallista. Mikään ei ole varmaa, emme voi voittaa kehoamme ja kontrolloida elämämme tapahtumia.

Tukeudumme patriarkaaliseen henkisyyteen, joko new ageen/transendenttiseen suuntaan tai abrahamilaisiin uskontoihin, koska emme enää muista, mitä oli ennen näitä. Emme muista aikaa, jolloin elimme elävässä ja symbioottisessa yhteydessä kehoomme, heimoomme ja luontoon ympärillämme. Aikaa, jolloin meitä ei ollut erottettu yhteydestä äitijumaluuteen, jonka valtakuntaa on sekä tämä maailma että näkymätön. 

Patriarkaalinen henkisyys toimii patriarkaalisten periaatteiden mukaan eli se perustuu valloittamiseen ja dominointiin. Se pyrkii ratkaisemaan ja kesyttämään elämän mysteerin ja voittamaan vaikeat tunteet. Feminiini henkisyys toimii luonnollisuuden periaatteiden ja luonnonlakien mukaan: se hyväksyy inhimillisyyden kaikkine sävyineen ja syleilee mysteeriä.

Feminiini henkinen polku

Palauttamalle yhteyden kehoomme ja luontoon, alamme kuitenkin muistaa alkuperäisen jumaluuden. Suuren äitijumalattaren, elämän synnyttäjän. Löydämme henkisyyden, joka on kokonaista ja elossa tässä todellisuudessa inhimillisen ihmiskokemuksemme kautta. 

Feminiini henkinen polku ei ole pelkästään mielen kautta tapahtuvaa tietoisuuden laajenemista ja uskomusrakenteiden muuttamista. Emme ole pelkästään tarkkailijoita ja luojia vaan kokijoita, antautujia ja vastaanottajia. 

Feminiini henkinen polku on mysteerikoulu, jossa ei ole ulkoisia auktoriteettejä määrittelemässä, mikä on henkisyyttä tai mitä jumala/universumi tarkoittaa sinulle. Se kehon kautta tapahtuvaa tunteiden ja energioiden tuntemista. Se on syviä alkemisoivia prosesseja, jossa kuljemme läpi arkkityyppisiä matkoja, joilla tulemme kokemaan ja kehollistamaan aidot henkiset konseptit ja viisaudet todeksi omassa elämässämme. Se on yhteyttä luonnon viisauteen.

Emme vain istu meditaatiossa tarkkailemassa elämäämme ja etsi korkeampaa perspektiiviä tapahtumille. Emme ole jatkuvasti kiitollisuuden tilassa tai värähtele puhtainta rakkautta ympäristöömme. Emme manifestoi kaikkia unelmiamme todeksi. 

Olemme inhimillisiä ihmisiä, joita elämä satuttaa ja koskettaa syvästi. Henkisyytemme on aitoa tuntemista ja todellisuudelle auki olemista. Näemme pahuuden maailmassa ja tunnemme myös toisten ihmisten tuskan. 

Elämme, iloitsemme, rakastamme, petymme ja luovumme. Itkemme, nauramme ja tunnemme kaikki tunteemme. Kunnioitamme ja pidämme pyhänä kehoamme, joka tuottaa uskomatonta nautintoa ja iloa, mutta myös vuotaa verta, sairastuu, vanhenee, rapistuu ja lopulta kuolee pois.

Olemme elossa, tässä kehossa ja todellisuudessa, kunnes kuolemme ja kenties aloitamme taas uuden seikkailun. 

Rakkaudella: Hanna-Leena

Valmennuksissani autan asiakkaitani voimaantumaan rakkaudessa, nautinnossa ja ihmissuhteissa kehollisen tunnetyön avulla.

Tutustu valmennuksiini nettisivuilla, tilaa rakkauskirje tai tule maksuttomaan fb-ryhmään tästä: https://linktr.ee/purelovecoaching

Voit myös seurata minua instagramissa: https://www.instagram.com/hannaleena.hakola/