Viha, aihe pelkoon? Vai mahdollisuus?

Mitä, jos tuntisimme vain positiivisia tunteita? Ajatelkaa elämää, jossa hyväksyisimme vain ilon ja onnen. Kuinka kauan arvostaisimme niitä? Loputtomiin? En usko!

Viha, pettymys, suru, häpeä, kateus, pelko. Nuo mieltä alentavat tunteet. Tunteet, jotka ovat niitä eniten kasvattavia tunteita. Eikö jokaisella tunteella, ole lupa tula nähdyksi, kuulluksi?
Kun hyväksymme tunteemme ja menemme niitä kohti, pääsemme myös lähemmäksi itseämme.

Minun mielestä, on erittäin tärkeä kokea ja saada tuntea koko tunteiden laaja kirjo.

Ikävien tunteiden kieltäminen, tunteiden suora tai epäsuora laiminlyönti, voi aiheuttaa kupin täyteen tulemisen. Jolloin voi olla hyvinkin pienestä kiinni, milloin kuppi kaatuu nurin ja tunteet, tässä tilanteessa negatiiviset tunteet vyöryävät pelkoineen ulos.
Tähän johtaa toistuvat tilanteet, jolloin jättää tunteita hyväksymättä, käsittelemättä tai ymmärtämättä.

Ihmisen henkinen kasvu, saattaa myös joutua pysähdyksiin, kun tunteita kieltää. Kasvu keskeytyy ja tunteet patoutuvat ihmisen energioihin. Tästä voi aiheutua mieliala vaihteluita, masennusta, ahdistusta ja erilaisia pelkotiloja. Ylikuormittumista, sekä muita stressin mukaisia oireita ja kiputiloja.

Lapset ovat hyvä esimerkki tunteiden ilmaisussa sekä opettelussa. Kun lasta harmittaa, sattuu, suututtaa, kiukku tulee ulos. Kun kiellät lapselta tunteen, tai pahimmassa tapauksessa useampia tunteita, tunne vain voimistuu. Purkautumista ei voi välttää ja lapsen turhautuneen kiukun purkautuminen, saataa purkaantua hyvinkin voimakkaana, itkuisena tai fyysisenä raivonpuuskana.

Toistuvasti kielletyt tunteet, aiheuttavat lapselle stressin oireita ja lapsi saattaa omaksua vääränlaisen, kielteisen käytösmallin.

Samoin iloiset, positiiviset tunteet kuten ilo, onni, innostus tulevat lapsesta aidosti ulos. Iloisena nauruna, puhe tulevana, kiljahduksina, malttamattomuutena.

Joten, mitä enemmän tuemme tämän päivän lapsien tunnetaitoja, sitä taitavampi ja itsetietoisempi sukupolvi on meillä kasvamassa. Oppimassa elämästä ja lopulta opettamassa meitä.

En toki sano, ettei lasta tarvitsisi opettaa tunnetaitojen käsittelyssä myös hillitsemään tunteitaan, kanavoimaan niitä oikein ja löytämään oikeat ja sopivat purkamiskeinot.

Yksi parhaimmista lahjoista, jonka voit aikuisena jokaiselle lapselle tehdä. Sille pienelle kasvunsa aloittaneelle ihmisen alulle sekä sisäiselle lapsellesi, on tukea häntä hänen tunteidensa kanssa. Antaa jokaiselle tunteelle luvan tulla ulos omana itsenään ja auttaa ymmärtämään, mistä tunne johtuu ja kuinka sen voisi sanoittaa parhaiten.

Meillä on mahdollisuus maailmaan, jossa on enemmän hyväksyntää.

-K-

Lisää kirjoittajalta Taivas ei oo rajana/Katri Keskinen

Rakkauden rajat

Niin minä lopulta väsyin, rakastamaan sinua. Voin kuulla kuinka kysyt tätä lukiessasi:...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.