Vapauta villisi
Villinainen. Tuo nainen liikkuu kuin kukaan ei katsoisi. Lanteillaan piirtää ilmaa ja nostaa hymyilevät kasvonsa kohti taivaita. Hän on avannut suunsa. Hän on avannut sydämensä.
Hän on avannut itsensä. Totuus on se, joka hänen kieleltään tanssii. Hän ei pelkää sanojaan, ei piilottele sisintään. Tässä hän on, aitona. Inhimillisenä ja jumalaisena. Hän on kontannut, hän on lentänyt. Hän on karjunut, hän on hellinyt. Hän on ottanut, hän on antanut. Hengästyneenä ja hikisenä, hiukset liimaantuneena iholle hän vetää syvään henkeä ja puhaltaa ulos.
Puna poskilla, silmät kipinöiden hän on tässä ja nyt. Elossa ja väkevänä hehkuen. Rinta kohoilee ees taas, silmät tulessa, hymynkare koreilee suupielissä ja tuo katse – voi tuo katse – uskallatko katsoa syvälle.
Tuo nainen ei välitä, mitä hänestä ajattelet, sillä hän näkee sisimpänsä ja on juopunut näkemästään. Hän on avannut sylinsä itselleen ja täyttynyt rakkaudesta.
Ja nyt hän ojentaa kätensä ja kutsuu sinut mukaan villinaisen tanssiin.
Joko on aikasi vapautua?
Kuinka lujaa villinaisen ja -miehen kutsu meissä huutaakaan. Meidän villit on kahlehdittu ja se näkyy kaikkialla. Yleinen meno on suorittavaa, kahlehdittua, kontrolloivaa, pelokasta. Se on villeys, jonka on tultava esiin ja ohjattava meidät sisimpäämme. Mitä villeys on? Se on autenttisuutta. Rehellisyyttä. Totuutta. Kykyä myöntää jos on hukassa.
Pahinta on teeskennellä, että tietää mitä tekee kun ei tiedä. Tai tehdä jotakin koska se on normin tai jonkun muun mielestä oikein, vaikka syvällä sisällä tietää kyllä asian laidan. Villeys on aitoutta sen muodossa, että kohtaa sisimpänsä ja päästää ulos mikä on ulos tulossa.
Meidän pitää uskaltaa sanoa totuus. Kaikessa. Vapauttaa kurkkuchakra, joka on niin kuristunut kollektiivisesti, että tunnen sen puristavan pannan kurkulla. Sitten pitää uskaltaa lakata miettimästä mitä muut ajattelee. Tanssia. Kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti. Tanssia niin, että hiki valuu. Yhdessä ja erikseen.
Ja rakastella. Ai kuinka me tätä tarvitaan. Kunnon panoa, pehmeää rakastelua.
Rakastella niin paljon kuin vain ikinä janoaa. Täyttää ja tulla täytetyksi. Kaivaa se villeys sieltä alimmista chakroista ja vapauttaa se.
Avata sydämensä, avata lanteensa, avata itsensä.
