Rehellisen lempeä kohtaaminen

Sanotaan, että voit kohdata toisen ihmisen niin syvästi kuin olet kohdannut itsesi. Mutta mistä voinkaan tietää, kuinka syvästi itseni oikeasti kohtaan? Elämä on jatkuva matka, jatkuva kasvuprosessi, jonka aikana kohtaamme itsemme joka päivä uudessa valossa, uudella tasolla. En ole sama kuin eilen, en sama kuin viikko sitten, en ainakaan sama kuin kuukausi sitten. Mistä sitten tiedän sen, millä tasolla tänään kohtaan itseni. Siihen tarvitaan toinen ihminen. Vaikka on totta, että jokainen on vastuussa omasta sisäisestä työstään, silti tarvitsemme toisia ihmisiä näyttämään meille sen, missä olemme menossa. Mitä olen oivaltanut, mitä olenkaan oppinut. Ilman yhteyttä toiseen ihmiseen voin nähdä vain sen, mitä tunnen sisimmässäni, mutta vasta kohtaamisessa toisen ihmisen kanssa näen itseni peilikuvana, sen mitä todellisuudessa olen. Tämä kaikki toki linkittyy samassa omaan kokemukseeni, sekä omaan tulkintaani toisen sanoista.

Kun kohtaamme toisemme, näen vain omat kipuni ja mutta myös oman kauneuteni samaan aikaan. Tämä on ollut liian monta kertaa myös tuskainen kokemus. En olekaan ollut valmis vastaanottamaan sitä, mitä toisen kautta näen itsessäni, koska se sattuu. Hulluinta on se, että osaan kyllä nähdä helposti omat vikani ja puutteeni toisen kanssa kohdatessa ja hyväksyn sen, mutta kuinka kipeältä tuntuukaan nähdä se, että olenkin aidosti hyväksytty ja rakastettu, juuri sellaisena kuin olen. Eihän se voi olla edes mahdollista? Arvottomuuden ja vaille jäämisen haava on ja näyttäytyy joskus niin suurena ja kipeänä kohtana sydämessä ja sielussa, että sen paranemiseen vaaditaan valtavaa rohkeutta kohdata tämä minussa, jossain sisälläni nyyhkivä kipeä haava. Uskomus siitä, että en ole hyväksytty ja rakastettu juuri sellaisena kuin olen, on varjostanut lähes koko elämän kokemusta itsestäni, ja siitä haavasta on todella vaikeaa päästää irti, koska koen, että se haava on osa minua. Se on määritellyt ja suojannut minua läpi koko elämäni. Kuka olenkaan enää ilman sitä? Mitä ihmettä minulle tapahtuu, jos en anna sen enää määrittää kuka minä olen?

Jokainen meistä sisimmässään kaipaa tulla nähdyksi ja kuulluksi, rakastetuksi juuri sellaisena kun on. Miksi rakkautta itseä kohtaan on niin vaikea ottaa vastaan itseltä, ja etenkin muilta. Kun kohtaamme itsemme, osaamme varmasti järjellä ajatella, että välitän itsestäni ja haluan vain parasta minulle. Mutta kun tulemme kiinni tunteisiin, tulemme kohtaan, jossa katsomme itseämme toisen kautta siinä hetkessä silmiin, se ei enää tunnukaan siltä. Toisen kohtaamisessa kaikki kivut, joita vielä kannan heijastuu näkyville ja parahdan kivusta. Miten kukaan voisi minua rakastaa, jos en rakasta itseäni. Kuinka rakastan itseäni, jos en edes tiedä mitä se tarkoittaa. Jos en ole koskaan saanut aiemmin kokemusta siitä, enhän oikeasti tiedä mitä se on. Tässä kohtaa on oltava vain syvän lempeä itselle. Ei tarvitse tietää nyt, ei tarvitse tietää ehkä huomennakaan, mutta opin, opin joka ikinen päivä, jos vain päätän, että kivusta huolimatta haluan oppia tietämään, mitä on aito rakkaus itseä kohtaan. Jokainen päivä voin nähdä siitä pilkahduksen, kokea sitä enemmän ja voimakkaammin. Tulee päivä jolloin vain naurahdan, miksi en uskonut tähän jo vuosia sitten. Näin ajattelin, ja tänään on se päivä.

On uskallettava mennä lähemmäksi kipua askel ja pala kerrallaan, katsottava sitä silmiin ja annettava sille lupa. Kun seuraavan kerran kohtaa toisen, onkin jo helpompi kuulla niitä kauniitakin asioita. Ja niin kauan kuin rakkauden vastaanottaminen tuntuu kipeälle, niin kauan haava sisällä sielussa pyytää lempeää kohtaamista ja rakkautta parantuakseen. Anna lupa itsellesi kasvaa, anna lupa itsellesi kohdata vaikeimmatkin tunteet, jos ei kaikkea tänään, niin ainakin pieni askel kerrallaan. Jokainen parahdus ja sen lempeä kohtaaminen vie lähemmäksi sitä, että osaat arvostaa itseäsi, osaat rakastaa itseäsi ja lopulta kun kohtaat toisen, osaat ottaa kaiken arvostuksen ja rakkauden vastaan myös toiselta ihmiseltä. Uskalla luottaa prosessiin ja itseesi, koska vain valitsemalla polun, jossa valitset kohdata itsesi joka päivä lempeydellä, olet polulla joka vie sinut askel kerrallaan kohti aitoa rakkaudellista kohtaamista niin itsesi, kuin toisten kanssa.

Ihanaa että olet päätynyt lukemaan blogiani, olet sydämellisesti tervetullut jakamaan tätä tunteikasta jatkuvan oppimisen matkaa kanssani. Olethan arvokas ja ihana juuri tuollaisena kuin sinä olet, kohtaamisiin!  –Elina

 

 

Lisää kirjoittajalta Elina: Kasvan kokoNaiseksi

Rehellisen lempeä kohtaaminen

Sanotaan, että voit kohdata toisen ihmisen niin syvästi kuin olet kohdannut itsesi....
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.