Hiljentyminen – avautuminen kohti elämäniloa ja onnellisuutta
Hiljentyminen – avautuminen kohti elämäniloa ja onnellisuutta
Ilo nousee siitä, kun olemme vapaassa ja luonnollisessa tilassa
Meillä kaikilla on omat onnellisuuden ja ilon aiheemme: perhe, työ, lapset, läheiset ja rakkaat, koti, luonto, se oma mukavalta tuntuva elämä… Toisaalta meillä on pyrkimyksemme, halumme ja toiveemme. Aina eivät asiat mene, niin kuin olemme suunnitelleet. Jos toiveemme eivät toteudu, koemme usein turhautumista ja pettymystä, sen myötä ikäviä tunteita. Onko ilo ja onnellisuus riippuvainen siitä, mitä saavutamme tai saamme elämässä, vai onko mahdollista kokea elämäniloa elämänolosuhteista riippumatta? Pitääkö minun ansaita onnellisuus vai onko se luonnollisesti vain ulottuvillani ja miten sitä voi löytää?
Ilo nousee siitä, kun olemme vapaassa ja luonnollisessa tilassa. Mieli on herkkä, aistiva ja tarkkaavainen, hereillä. Se on asettunut ikään kuin omaan luonnolliseen tilaansa. Se on avoin, ei ylläpidä turhaa ajattelua, ennakkokäsityksiä, ja käsityksiä itsestä ja muista. Ilo nousee tästä maaperästä, tästä hetkestä, tämän hetken ja läsnäolon ilmentymänä. Ilo ja onnellisuus ovat olemassa. Jos olen tarkkaavainen, voin kokea iloa ja onnellisuutta, eikä se vaadi mitään erityistä syytä. Se löytyy pysähtymällä. Hiljentymällä ja tarkkaavaisuuden herättyä, alan nähdä, kuulla ja aistia. Elämä herää minussa. Se on sydämen avautumista, herkkyyttä ja vastaanottamista, jonka jokainen voi kokea hellittäessään, päästäessään irti rajoittavista asenteista, tietämisestä, oikeassa olemisen tarpeesta ja suojamuureista edes hetkellisesti.
Kaikki, mitä tarvitsen on lähellä, minussa ja ympärilläni, tässä hetkessä.
Ja mikä parasta, jos haluan löytää todellista onnellisuutta ja iloa elämääni, lakkaan etsimästä ja juoksemasta niiden perässä. Kaikki, mitä tarvitsen on lähellä, minussa ja ympärilläni, tässä hetkessä. Voin sisällyttää päivääni pienen ajan hiljentymiselle, pysähtymiselle, sisäiselle katseelle ja syväkuuntelulle. Voin tarkastella, mitä se tuo pitemmän ajan myötä tullessaan. Siitä voi tulla itsetuntemuksen ja laajenevan rakkauden polku, joka jatkuu loppuelämän, ja vapauttaa askel askeleelta kohti todellisempaa elämää ja sen kokemista. Säännöllisenä hiljentymisharjoitukset tuovat kyllä mukanaan tyyneyttä ja rauhaa, mutta voivat nostaa esille jostain syvyyksistä myös vaikeita tunteita. Ne vaativat huomiotamme ja kohdatuksi tulemista. Silloin voi tuntua, että onnellisuus ja ilo ovat tipotiessään, mutta ne ovat kyllä olemassa, vaikka painuivatkin hämmentävien ja vaikeampien tunteiden alle.
Hiljaisuudesta ja läsnäolosta löytyy voimaa kohdata epämiellyttävätkin tunteet ja asiat.
Hiljaisuudesta ja läsnäolosta löytyy voimaa kohdata epämiellyttävätkin tunteet ja asiat. Harjoituksen myötä tulen huomaamaan, että mikään tunne ei ole pysyvä, vaan on alati virtaava ja muuntuva. Nuo vaikeat ja hämmentävät tunteet voivat paljastaa minulle myös jotain arvokasta, ehkä jotain omista toimintamalleistani, automaatiostani, jotka on elämän varrella syntyneitä. Tai ehkäpä hyväksynnän kautta löydän lempeyttä ja myötätuntoa myös itseäni kohtaan. Ehkäpä kykenen näkemään syvemmälle erilaisiin syy ja seuraussuhteisiin, jolla on valta myös vapauttaa meitä luonnolliseen tilaan, elämään. Toki elämässä voi olla niin kipeitä ja vaikeita asioita, että niiden kanssa ei kannata pyristellä yksin. Tällaisissa tilanteissa voi hyvillä mielin hakea ja vastaanottaa esim. ammattiapua päästäkseen eteen päin karikkoisilta tuntuvissa solmukohdissa. Myös arkielämä tuo eteemme niin iloja kuin myös vaikeuksia ja hankaavia asioita. Vaikeuksien keskellä elämä voi tuntua haastavalta, voimia vaativalta, harmaalta, kuluttavalta, stressaavalta… Parasta, mitä voin itseni eteen tehdä noissa tilanteissa, on maadoittua juuri tähän hetkeen, keskittyä kehon aistimuksiin, hengitykseen ja tulla tietoiseksi myös ajattelusta. Tai jos sinulle on luontaisempaa mennä meren rantaan, metsäkävelylle tai keskittyä taiteen tekemiseen, musisointiin tai jotain muuta, tee sitä. Se voi auttaa löytämään asioihin pienen välimatkan, tasapainoa ja tilaa. Silloin voin voimaantua ja löytää ehkä myös ratkaisuja tai vaihtoehtoja eteen päin menolle.
Ilo ja onnellisuus ovat läsnä, tässä hetkessä
Luonto on elämän ihmeitä täynnä, aurinko ja tuulen viileys ihollani, maiseman loputon avaruus, metsän herättämä syvä rauhan tunne, vanhan puun paksu kaarna, sen voima ja vakaus, ja lukemattomat värit ja voimalliset tuoksut, hennon kukan varren juurtuminen asfaltin reunaan, lintujen loputon laulu… Kuullessani, nähdessäni ja kokiessani näitä elämän ihmeitä, elämä tuntuu täydelliseltä. Ilo ja onnellisuus ovat läsnä, tässä hetkessä, ja juuri tällä hetkellä en kaipaa mitään muuta.