Olemisen sietämätön vaikeus
Aiemmin elämässäni minuun iski aina Tapaninpäivänä suuri tarve saada joulu äkkiä pakattua pois. Tunsin olevani menossa jo kovaa vauhtia uutta vuotta kohti, joulu oli menneen talven lumia, so last season. Sitten yhtenä jouluna, kun olin riittävän monta vuotta suorittanut ja koputellut uupumuksen ovea, astunut kynnyksen yli, sekä tehnyt valtavasti itsereflektiota ja lopulta saanut elämääni sekä pääni sisälle läsnäoloa ja rauhaa, havaitsinkin yllättäin, ettei joulun pyhien päättyminen aiheuttanutkaan minulle minkäänlaista kiireen tunnetta. Viipyilin rauhassa siinä välipäivien tunnelmassa ajatellen, että uusi vuosi tulee, kun on sen aika.
Viipyily on suorittajalle vaikeaa. Suorittajan ajatus- ja toimintamalli on hyvin usein alkanut itämään jo lapsuudessa. Olemme oppineet saamaan arvostusta ja hyväksyntää tekemisemme kautta; tuomalla kotiin hyviä todistuksia, tottelemalla, olemalla ”kilttejä lapsia”, jopa aikuismaisia, muiden asettamien standardien ja odotusten mukaisia, ei liian-mitään. Aikuisuudessa tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, ettemme arvosta omaa palautumisen tarvettamme ja omaa aikaamme, vaan annamme itsemme muiden käyttöön silloinkin, kun kehon ja mielen hälytyskellot soivat jo kovaa. Suorittaminen näkyy monesti työssä ja perhe-elämässä, mutta myös sisäisenä kiireenä, jolloin elämä jää elämättä, kun asiat suoritetaan rivakasti pois alta. Pois alta, jotta pääsee tekemään seuraavaa suoritusta. Elämästä voi puuttua ilo ja olemisen tila käytännössä kokonaan.
Oleminen. Eikö se ole jotain, mitä voi tehdä sitten, jos aikaa jää tekemiseltä, velvollisuuksilta? Silloin jos kukaan muu ei tarvitse meitä? Ehkä sitten eläkkeellä?
Oleminen on se tila, jossa palautuminen tapahtuu. Se voi tarkoittaa sinulle eri asioita kuin ystävälle tai puolisollesi; lukemista, levähtämistä, liikkumista metsässä, pyöräilyä, vaeltamista, meditointia, istuskelua kahvilassa. Joskus olemisen tilan mielletään tarkoittavan sitä, ettei tee yhtään mitään. Kyse on kuitenkin aktiivisesta tilasta, jossa olet läsnä tässä hetkessä, et murehdi menneitä tai huolestu tulevasta. Parhaiten voit, kun tekeminen ja oleminen ovat tasapainossa, toinen toistaan tukien. Tasapaino voi tarkoittaa eri tilanteissa ja elämänvaiheissa eri asioita. Kuulostele kehoasi ja mieltäsi; millainen on sinun tasapainosi tällä hetkellä, pitäisikö sinun lisätä olemista voidaksesi hyvin. On tärkeää muistaa, että jommankumman lisääminen tarkoittaa toisen vähentämistä, sillä vuorokauden tunnit eivät kasva.
Viipyileviä läsnäolon hetkiä alkavaan vuoteesi.
–
Löydät lisää mietteitäni suorittamisesta sekä hyvinvoinnin parantamisesta Instagramista tililtäni @sun.askeleita
