Mielen uudelleenkäynnistys
Väsymys ja saamattomuus. Siitä johtuva turhautuminen. Kyllästyminen. Nämä tunteet ovat olleet viime aikoina paljon pinnassa. Päivät tuntuvat vaan toistavan toisiaan eikä ulospääsyä näytä olevan. Tätäkö se oravanpyörässä oleminen on. Sitä, että tuntee olevansa vanki. Oman elämänsä vanki. Jatkuvasti pitäisi tehdä jotain, saavuttaa jotain, saada jotain uutta. Ennen kaikkea pitäisi päästä pois tästä hetkestä. Sitä tekee kaikkensa ettei vain joutuisi kohtaamaan omaa mieltään. Mielessä vallitsee totaalinen kaaos. Kun tulee pienikin hetki missä voisi vain olla omien ajatustensa kanssa, sitä kaivaa samantien puhelimen esiin ja alkaa selailemaan somea. Ettei vaan kohtaisi todellisuutta. Sitä haaveilee kaukomatkoista ja katsoo realitysarjoja putkeen. Eläytyy niihin täysillä, koska haluaa paeta omaa elämäänsä. Jos sitä voisi elää hetken jonkun muun elämää ja unohtaa oman elämänsä.
Missä vaiheessa jouduin tähän myllyyn? Ajatukseni ovat alkaneet juosta kilpaa toistensa kanssa eikä mistään oikein saa otetta. Ihan liikaa ajatuksia ja asioita mitä pitäisi tehdä, mutta olen aivan jumissa. En saa niistä oikein otetta enkä saa juuri mitään aikaiseksi. Jotenkin lamaannun täysin, koska mieleni on niin kaaoksessa. Saamattomat asiat vain pyörivät mielessäni aiheuttaen ahdistusta. Sen olen huomannut, että mitä enemmän mielessäni pyörii ajatuksia, sitä ahdistuneemmaksi ja saamattomammaksi tulen.
Olen viime päivinä nähnyt monen ihmisen jakavan netissä tälläistä meemiä –Mieleni on kuin internetselaimeni; 19 sivua auki, 3 niistä jumissa eikä mitään hajua mistä tuo musiikki tulee. Tuo lausahdus kuulostaa naurettavan paljon omalta mieltäni. Ja ilmeisesti monen muunkin. Mieleni on ihan liian usein kuin jumissa oleva internetselain. Jotta voisin saada jotain aikaiseksi ja saada avattua jumiutuneet ikkunat, pitäisi kone hetkeksi sammuttaa. Ja sitten taas aloittaa alusta puhtaalta pöydältä.
Miten oma mieli sitten sammutetaan ja käynnistetään uudelleen? Meditoimalla tietysti.
Meditoiminen on varmasti suurimmalle osalle ihmisiä jollain tapaa vaikeaa. Joillekkin jopa pelkkä ajatus siitä, että pitäisi vain olla paikallaan ja tarkkailla omaa mieltään, on liian vaikea. Olen kuullut monelta ihmiseltä, etteivät he pystyisi koskaan meditoimaan. Heistä ei vain yksinkertaisesti ole siihen. Olen itsekin ajatellut joskus noin ja edelleen toisinaan ajattelen. Mutta voin luvata, että meditoiminen on kaikille ihan yhtä vaikeaa ja silti kuka tahansa pystyy sitä tekemään. Se vain vaatii hieman itsekuria ja päättäväisyyttä. Ja ajan myötä se alkaa tuntumaan helpommalta.
Meditoiminen ei ole sitä, että mieli pitäisi täysin tyhjentää ja ettei ajatuksia enää tulisi ollenkaan. Joku varmasti pystyy siihen, että saa mielensä täysin tyhjäksi, mutta mielestäni se ei edes ole meditoimisen tarkoitus. Meditoiminen on enemmänkin hyväksymisen ja tietoisuuden opettelua. Meditoiminen ei ole vain sitä, että saavuttaisi autuuden ja rauhan tilan vaan se voi nostaa pintaan kipeitäkin asioita ja kipuja kehossa. Mutta se on hyvä asia, sillä näin voi opetella asioiden hyväksymistä ja sallimista eikä enää tarvitse paeta kipeitä asioita. Elämä helpottuu kummasti.
Olen jossain vaiheessa elämääni meditoinut todella paljon, mutta viime vuosina se on jäänyt vähemmälle. Se on ikään kuin vain huomaamatta unohtunut. Ja nyt huomaan, että sen poissaolo on vaikuttanut minuun. Olen levoton enkä osaa enää kohdata omia ajatuksiani hyväksyvästi. Takerrun niihin ja ahdistun niistä helpommin.
Meditoiminen auttaa näkemään, että ajatukset ovat pelkkiä ajatuksia eivätkä takeita todellisuudesta. Se auttaa olemaan enemmän läsnä ja arvostamaan tätä hetkeä. Oikeastaan meillä on aina vain tämä hetki ja menneessä tai tulevassa eläminen on vähän kuin eläisi elämäänsä ajatuksissaan. Olen päättänyt alkaa taas meditoimaan, koska en halua tuhlata elämääni elämällä ajatuksissani. Haluan mielummin elää todellisuudessa, tässä hetkessä. Haluan nähdä itseni tietoisesti ja elää elämää, mistä minun ei tarvitse yrittää paeta. Haluan antautua tälle hetkelle ja tälle elämälle.
Aloitin päivittäisen meditoimisen noin viikko sitten ja aion haastaa itseni meditoimaan 30 päivän ajan vähintään 20 minuuttia päivässä. Joku viisas on joskus sanonut, että jos et pysty meditoimaan 20 minuuttia päivässä, meditoi tunti. Aion noudattaa tuota viisautta. Sillä tiedän, että jos en kykene olemaan aloillani niin lyhyttä aikaa, todellakin tarvitsen meditoimista. En halua enää paeta omaa mieltäni vaan aion kohdata sen joka päivä, tietoisesti ja hyväksyvästi.
Jos sinunkin mielesi muistuttaa sekavaa ja jumiutunutta internetselainta, suosittelen todella sen uudelleenkäynnistämistä meditoimalla. Nykyään esimerkiksi puhelimeen voi ladata meditaatiosovelluksen, mikä voi olla hyvä alku meditoimiselle. Siellä on helppoja ja yksinkertaisia meditaatioharjoituksia. Meditoiminen ei ehkä olekaan niin mahdotonta kuin saatat luulla. Kannattaa kokeilla!
