Hymy – hiljainen supervoima
Hymy – hiljainen supervoima
Hymy rakentaa yhteyttä
Hymy, pieni sanaton ele, rakentaa siltoja välillemme. Hymyilevä ihminen on avoin, helposti lähestyttävä. Hän viestittää lempeyttä, turvaa ja lämpöä, sallii rentoutumisen ja jakaa iloa. Hymyyn on helppo tarttua. Se vetää meidät läsnäolevaksi, tähän hetkeen. Meillä on sanaton yhteys, jonka voimme jakaa keskenämme.
Mitä kehossa ja aivoissa tapahtuu?
Kun hymyilen kehoni rentoutuu. Aivoni saavat viestin, kaikki on hyvin. Aivot alkavat vapauttaa hyvän olon välittäjäaineita: dopamiinia, joilla on suora yhteys motivaatioon, mielihyvään ja oppimiseen. Serotoniini säätelee mielialaa ja mielen tasapainoa. Endorfiinit ovat elimistön tuottamia hyvän olon hormoneja, jotka lievittävät myös kipua. Stressitason laskiessa alamme tuntemaan olomme paremmaksi.
Voiko aivoja huijata?
Aivoja voi myös huijata tunteakseen olonsa paremmaksi. Aivot eivät välitä siitä, miksi hymyilemme. Hymyillessä kasvojen lihakset aktivoituvat ja viestittävät aivoille turvaa. Saamme ikään kuin viestin, kaikki on hyvin. Koko keho alkaa rentoutumaan ja hermostomme rauhoittuu.
Hymy tietoisuuden harjoituksena
Pieni hymy voi olla lähes huomaamaton, sisäinen avautuminen tähän hetkeen huolimatta siitä, mitä juuri nyt on käsillä. Se on pieni ele, joka avaa minua kohti kokemuksiani, taipumuksiani tuntea ja reagoida. Jos käytän hymyä harjoituksena, se raottelee minulle itsetuntemuksen ovia. Se on kuin valo, joka auttaa näkemään selkeämmin ja tunnistamaan omia tapojani toimia ja reagoida. Hymyllä on selkeä tietoisuutta lisäävä voima.
Hymy suunnan vaihdoksena
Pieni hymy voi olla suunnan vaihdos. Pienen hymyn levitessä koko kehoon, kaikki jännitys sulaa pois. Rentous, hyvän olon tunne, onnellisuus voi astua esiin. Kaikki on luonnollista, mielen rauha ja tasapaino vallitsee. Pieni hymy vapauttaa meitä kokemaan, elämään tätä hetkeä ja kohtaamaan toinen toisiamme ja jakamaan yhteisen kokemisen tilaa keskenämme. Hymyssä asuu lempeys, armollisuus, ystävällisyys, joka voi ulottua kaikkialle.
Lempeys on luonnollinen tila
Voinko myös ottaa hymyn vastaan kaikkialta? Entäpä jos hymy ja lempeys onkin luonnollinen tila ja se sisältyisi kaikkeen olevaan? Aurinko luonnollisesti säteilee onnellista hymyään lämmittäen ja avartaen kehoani ja mieltäni. Entäpä jos myös puut katsovatkin juuri meitä hyväksyvästi pieni hymy huulillaan? Entäpä jos koko olevaisuuden perusolemus onkin pohjimmiltaan hymyä, hyväksyntää, lempeyttä ja puhdasta olemassaolon virtaa? Voisinko hellittää, päästää irti murheistani, huolistani ja vain antautua juuri sille, mitä juuri nyt on käsillä luottaen elämään ja tähän hetkeen?
Pieni hymy on kuin sisäinen aurinko
Onko mahdollista hymyillä asioille, jotka tuntuvat vaikeilta tai tuottavat huolta ja muuttaako se jotenkin olemisen tilaa tai suhdettamme niihin? Pieni hymy voi olla harjoitus, joka kulkee mukana päivässä. Ei niin, että hymyilisin väkinäisesti tai teennäisesti joka tilanteessa, vaan muistaisin: ei tämä olekaan ihan niin vakavaa, vaikeaa ja mahdotonta. Ei tarvitse puskea ja yrittää väkisin pärjätä, selviytyä. Suunnan vaihdos on aina tarvittaessa mahdollinen, tarvitsee vain huomata, ehkä muistaa ja antaa kehon ja mielen hellittää. Pieni hymy on kuin sisäinen aurinko. Se avartaa ja vapautta olemustamme kohti elämää ja sen aitoa kokemista.
