Marko Ala-Turkia: Naiseuden jumaluus 

Piirtelin juuri Wittu-koruihin wittuja ja siinä mietteissäni oivalsin taas yhden salaisuuden lisää tuosta maailmamme maagisimman asian ympäriltä, tai pikemmin sisältä.

Olen jo kirjoittanut siitä, miten henkinen ja fyysinen maailma kokemuksieni mukaan ovat yhtä, heijastaen toinen toistaan. Kuin mies ja nainenkin, samanlaisia erilaisia. Ja miten fyysinen elämä syntyy miehen, sekä naisen yhtyessä ja henkisesti synnytään, uudestisynnytään, miehuuden ja naiseuden yhtyessä.

Mutta se, mitä tänään tajusin tuli tekstin kautta, jonka ystävältäni sain. Siinä korostettiin, että yhdynnässä, mies on oikeesti naisen, toisen ihmisen sisällä.

Tämä teksti tuli ekaa kertaa jo hyvä tovi sitten eteeni, mutta äsken ymmärsin taas tuon fyysisen/henkisen kautta, että yhtyessä on mahdollisuus päästä myös sisään ihmisyyteen. Uskon, että tämä on meillä seksin kulta-aikaa elävillä isompi tarve kuin fyysinen, emme vain ehkä kuule tarpeemme tuomia tunteita, niiden viestejä ja tulkitsemme ne mahdollisesti vain seksuaalisiksi fyysisiksi tarpeiksi. Uskallan väittää, että isoimpia tarpeitamme yhtymiseen on koti-ikävä, ihmisen ikävä, ei vain toisen luo vaan myös itseensä, ihmisyytensä ytimeen.

Kun tämän äsken tajusin, on taas helpompi ymmärtää omia ja toisten tarpeita ja polttavaa halua yhtyä ja harrastaa seksiä. Kukapa ei kaipaisi vapautusta siitä ahdistuksesta, joka riivaa kun mieli on irti ihmisyyden ytimestä.

Ymmärrän myös kirkkoa, muita instansseja ja miehiä paremmin tämän kautta. Kirkko lupaa, tottele meitä ja kuule miten me jumalan sanaa luetaan suoraan (jos eivät uskalla tunnustaa, että se on aina tulkintaa), niin pääset kotiin kun fyysisesti kuolet. Melkoinen emävalhe, joka on totta kyllä, jos sanoja vähän muutetaan. Pääset kotiin, takaisin yhteyteen, pois kadotuksesta, helvetistä, ja mielesi yhtyy sisimpääsi. Ja tässä, tässä on witun voimalla, naiseudella suuri rooli.

Naiseus on taivaiden portti, tie pelastukseen, johon tarvitaan miehuuden turva ja suoja fyysiseltä, sekä avain. Kun portti aukeaa, voi todellinen yhtyminen, uudelleen syntyminen tapahtua todellakin tämän fyysisen elämän aikana, jos on valmis kuolemaan henkisesti.

Onko siis ihme, että kirkko on pyrkinyt vaimentamaan ja alistamaan, vähättelemään naisia, aivan kuin lapsena toiset talloivat uusien hienojen kenkieni päälle niitä ivaten. Kirkko ja koko talousvetoinen yhteiskuntajärjestelmä todennäköisesti romahtaa kun naisen ja myös miehen jumalallisuus tajutaan ja tunnustetaan.

Kun voimme yhtyä itseemme ja toisiimme oikeasti, emme tarvitse korvikkeita, täyttämään ja tyydyttämään mielemme kaipuuta kotiin, yhteyteen.

Tunsin aluksi häpeääkin kun piirtelin ekoja Wittuja, nyt tunnen suurta ylpeyttä, kiitollisuutta ja liikutusta. En tajua miten te naiset olet kestäneet kaiken paskan mitä päällenne on roiskittu ja miten wittuanne on fyysisesti ja henkisesti revitty, raiskattu, kirottu ja tallottu… silti siinä te olette edelleen…. huh helvetti, mikä juttu!!

Siis on tarvittu kirkkoa, noitavainoja, haukkumista, oman isän ja äidin viiltävää kylmyyttä ja ei, mikään ei ole riittänyt tuhoamaan witun voimaa, ei edes vuosisatojen aikana.

Nainen kun seuraavan kerran katsot itseäsi peilistä, toivon että katsot itseäsi kuin minä nyt. Jumalauta että olet vahva! Ja silti niin herkkä ja kaunis….

Ei naisista ja miehistä ole tehty erilaisia siksi, että heidän kuuluisi taistella paremmuudesta.

Ei naiseuden voima siksi ole erilainen kuin miehuuden, että toisen pitäisi toinen kukistaa.

Ei näitä eroja ole siksikään luotu, että toisen kuuluisi toistaan pelkää.

Olemme erilaisia, jottei kenenkään tarvitsisi tehdä ja osata kaikkea.

Olemme erilaisia, jotta yhdessä olisimme paljon enemmän kuin mihin yksinämme kykenemme.

Siinä missä henkisyys on ehyt vain miehuuden ja naiseuden tasapainossa, on fyysinen elämäkin tasapainottuva, vasta kuin miehet ja naiset antautuvat toisilleen.

**********

 

Kirjoittaja Marko Ala-Turkian sivulta Rakkauden seppä löydät hänen valmistamiaan koruja