Baby ja tämä elämä

 

​Miksi teit babyn tuollaiseen tilanteeseen, eihän siinä ole mitään järkeä. Siis siihen, jossa tulevaisuutesi ihmisen poikasen isän kanssa on jo ajat sitten kuopattu kuolleiden parisuhteiden hautausmaalle. Elatustuen määräksi on tällä hetkellä nimetty pikkuruiset 150 euroa ja olet käytännössä yksin pienen prinssisi kanssa.Tämän retorisen kysymyksen esitti minulle eräs hyvin tärkeä ihminen, joka monien muiden joukossa opettaa minulle käänteisesti ja itse sitä tietämättään itseluottamusta. Hän, jolle vuosia halusin todistaa olevani hänen rakkautensa ja hyväksyntänsä arvoinen. Hän, jota rakastan aina huolimatta kaikesta. Silloinkin kuin hän ei sitä itse ymmärrä.Pienen hetken tunsin taas kerran muuttuvani ihan pieneksi ja vähän heikoksi pikkutytöksi. Lause sai minut vähäksi aikaa pois omalta tieltäni ja tunsin kuinka usein rauhallinen, sekä jopa valoisa olemukseni meni ihan ruttuun.

Tulin levottomaksi ja todella paljon vahvistunut itseluottamukseni tuntui kolahtavan johonkin kipeän tuntuisesti. Aivan kuin se olisi joutunut autokolariin. Bäng, pöks, bätäng, kuului tässä äkillisessä törmäyksessä. Ai miten ärsyttävä ääni, ajattelin ja yritin olla kuulematta sitä.

Lopulta kuitenkin sain pelastettua itseni suuremmalta vahingolta kääntämällä rattiani todella nopeasti takaisin oikeaan suuntaan. Olin meinannut ajaa vanhaa tuttua, mutta erittäin väärää reittiä suoraan ansaan. Siihen, jossa vertaan itseäni muihin, uskon toisen ihmisen luomaan totuuteen itsestäni ja luulen, että en ole riittävän hyvä.

Havahduin taas kerran ja muistin mitä parisuhteemme hautakiveen oli kirjoitettu. Siinä sanottiin, että suuren suuri oppiläksy ja lopulta tapahtunut oivallus 2015-2017. Lisäksi olin saanut lahjaksi pienen baby-gurun. Hänet, jota rakastan koko sydämeni super voimalla. Miten tämä kaikki voisi millään olla väärin, ajattelin.

Elämässäni on aivan uskomattoman hassu baby ja olen saanut kunnian olla hänen mamansa. On totta, että nukun hyvin vähän näinä aikoina. Yöllä yritän joskus selittää hänelle, että mama mielellään nyt vähän nukkuisi. Laita sinäkin silmät kiinni, pyydän vielä kauniisti, kunnes muistan jotain tärkeää.

Hän on vasta baby, eikä hän ymmärrä sanojani. Saan vastaukseksi yhden suun mutristuksen ja kulmien kurtistuksen hänen erittäin laajasta ilmekokoelmastaan. Tämä saa minut unen puutteesta johtuvasta ”pienestä” ärsytyksestä huolimatta nauramaan.

Aamulla päätän jääräpäisesti ottaa neuvolamatkalla kahvin bussiin mukaan, jota läikyttelen itseni päälle. Pyydän apua ihmisiltä, jotka tunnollisesti pitävät pahvimukiani kädessään puolestani, kunhan vain en tästä pienestä siunauksesta joudu luopumaan. Olen siis oppinut arvostamaan entisestään elämän pienen pieniä asioita, kuten aamukahvia. Siitä en ihan pienestä syystä jätä juomatta.

Myös ylpeyteni on laiskistunut, eikä jaksa välittää turhista asioista. Kahvilassa babyn imetyksen jälkeen unohdan usein nostaa paitani takaisin suojaamaan rintaani. Huomaan ihmisten katsovan minua hieman pidempään ja saatan sen luulla johtuvan vaikkapa siitä, että näytän erityisen viehättävältä sinä päivänä. Saamani huomion oikean syyn oivallettuani olen silti ihan ”coolina ja viileänä”, antaen vapaamielisen hippileiman sulautua olemukseeni.

Toisaalta koen pienistä harjoitusta vaativista asioista huolimatta saavuttaneeni eräänlaisen advanced-levelin yksin babyn kanssa toimimisessa. Osaan tehdä yhdellä kädellä jo tuhat eri asiaa, kykenen pitämään rauhallisuuden tilanteissa, joissa aikaisemmin olisin luullut taivaan pilvineen tippuvan uhkaavasti niskaani.

En aina, mutta usein pystyn myös väsyneenä pysymään keskittyneenä ja toimimaan aiheuttamatta sen suurempia sekasortoja tilanteessa kuin tilanteessa. Toisaalta, jos se ei aina onnistu niin yleensä suhtaudun ihan söpön lempeästi itseeni siitä huolimatta. Olen siis chillimpi ihminen kuin koskaan aikaisemmin, mutta silti jalkani pysyvät hienosti maassa.

Mikä ihaninta saan nauttia aivan sydäntä häikäisevistä hetkistä babyni kanssa. Rakastan käydä pitkiä keskusteluja hänen kanssaan iltaisin sanojen puuttuessa erilaisilla ilmeillä sängyssämme. Nautin siitä, kun olemme lähekkäin ja saan tuntea hänen pienen kehonsa ihoani vasten.

Toisaalta olen tohkean innoissani hänen tuntiessaan olonsa riittävän turvalliseksi viettääkseen myös hetkiä ilman, että olemme kiinni toisissamme. Näinä aikoina saan muun muassa siivottua ja laitettua ruokaa erityisen kivasti. On myös hassun ihmeellistä kuunnella jänniä ääniä, joita baby muodostaa erilaisissa tilanteissa ja oppia ymmärtämään niitä. Ne ovat kauniita ja korvaavat nerokkaasti suomen kielen.

Ennen kaikkea tunnen ehkä kolmen avaruuden kokoista kiitollisuutta saadessani tuntea näin suurta rakkautta, jota tunnen häntä kohtaan. Se tekee ihanan kuorrutuksen niidenkin hetkien ympärille, kun tuntuu vähän tai jopa vähää paljon enemmän työläältä tai toisinaan pikkuisen raskaalta erinäiset hetket.

Tämä tilanne ei ehkä ole ”järkevin”, mutta se on varmasti ihanin kaikkeen aikaisempaan verrattuna. Edelleenkin olen hyvin kaukana täydellisyydestä, mutta silti vahvempi versio itsestäni kuin koskaan aikaisemmin. Tämä tilanne on opettanut minulle todella tärkeitä asioita liittyen toisille ihmisille terveiden rajojen asettamiseen, elämän pienistä asioista nauttimiseen ja ennen kaikkea rakkauteen. Olen ehkä toisinaan väsynyt, mutta hyvin onnellinen. 

Kiitän tästä tilanteesta ja sen tuomista mahdollisuuksista!

Phiiis änd löööv xxx



Samankaltaisia ​​artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

0 kommenttia

  1. Ihana lukea kirjoituksesi! Kuvaat kauniilla tavalla tavallista arkea. Mukavia päiviä teille ja tsemppiä!