Triggeröityvä maskuliini horjuttaa syvää luottamusta

Yksi raskaimmista asioista feminiinille on maskuliini, joka triggeröityy. Se syö turvaa, jonka feminiini tarvitsee ollakseen autenttinen.

Triggeröityminen on

uuvuttavaa
ja
kuluttavaa
feminiinille.

Ja silti se on kovin yleistä.

Polariteetit heilahtavat heti ja dynamiikassa alkaa tapahtua jotakin peruuttamatonta, jos maskuliinista tulee konfliktitilanteissa

lapsellinen,
mököttävä,
syyttelevä,
uhriutuva.

Tämä käytös murentaa feminiinin silmissä maskuliinia.

Feminiini on elämää kantava voima, joka vaatii rinnalleen vielä suuremman voiman, suojelijan, ravitsijan. Feminiinin TÄYTYY voida luottaa tuohon turvaan jokaisessa tilanteessa.

Mask. osapuoli virrattaa itsensä kautta energiaa joka on soturi, elämän antaja ja feminiini elämän kantaja.
Joten miten luottaa kuninkaaseensa jos tämä muuttuu kiukuttelevaksi lapseksi tai vetäytyväksi marttyyriksi silloin, kun hänen kuningattarensa näyttää sisimpänsä.

Naisella ei ole oikeutta syyttää toista omista tunnereaktiostaan, mutta hänellä on oikeus tuntea.
Naisen täytyy saada ilmentää syvintä olemustaan ilman, että kesken pitää alkaa kannatella tai hyvitellä toista.

Tästä on kyse kun puhutaan maskuliinin selkärangasta ja tilan antamisesta ja luomisesta.

Maskuliinin on oltava voimassaan.
Hän ei horju, eikä häntä horjuteta, toki ihmisyyden rajoissa.

Se, mitä maskuliini tästä saa, on tarkoitus.
Hän saa huomata kykenevänsä pitämään tilan maailmankaikkeuden suurelle voimalle, Elämän kantajalle.

Ja tämä ei jää feminiiniltä huomaamatta.

Horjumattomuus saa hänet syttymään,
heräämään, kunnioittamaan, luottamaan, avautumaan.

Se mahdollistaa hänet
ja näin tyydyttää kummankin syvimpiä tarpeita.

Tuo molemmat kotiin toisiinsa.

KUVA: Anonymous