Potkitko varpaasi yhä uudelleen samaan kiveen?
Kuvitellaan, että tavoitteena olisi levollisempi, stressittömämpi elämä, jossa murehtisimme vähemmän ja nauttisimme hetkestä enemmän.
Kuvitellaan edelleen, että eteen avautuu kaksi reittiä kohti tätä muutosta; toisaalla tuntematon vehreä polku metsän keskellä, toisaalla jo moneen kertaan ajettu 6 -kaistainen moottoritie. Kumpi johdattaa todennäköisemmin perille? Moottoritie on nopea. Pystymme etenemään vauhdilla samassa tutussa sykkeessä ja kilpajuoksussa arjen kanssa. Moottoritie on helppo valinta; tien viitat opastavat reittiä, ja navigaattorikin kertoo mistä kääntyä. Olemme valinneet tämän reitin muutosmatkalla jo niin usein, että opastusta ei edes tarvita. Mutta muista: ❌ Älä pysähdy katselemaan maisemia! ❌ Älä hidastele! ❌ Älä aja liian lähellä! Syke korkealla, hartiat korvissa. Ja huomaatko; mitä useammin valitsemme tuon moottoritien, sen kuluneemmaksi ja urautuneemmaksi se tulee. Kun reitillä tulee eteen haasteita (näin käy aina muutosmatkalla) pääsemmekö perille? Voimme valita myös metsäpolun. Sen alkupää voi olla haastava löytää, sillä olemme kulkenut reittiä harvoin, jos koskaan. Polku katoaa välillä lehvästön alle tullen taas toisessa kohtaa esiin selkeämpänä. Kivikko ja puun juuret hidastavat etenemistä. Ehdimme siten katsella ympäristöä, havaita sienet, sammaleen pehmeyden, metsätähdet, ja kuulla lintujen laulun. Hengitämme vapaammin. Ja huomaatko; mitä useammin valitsemme tuon metsäpolun, sen helpompi sitä on kulkea. Polku levenee, tulee esiin saniaisten alta, löydämme reitin varmasti. Sitä paitsi; matka kohteeseen on itsessään ravitseva.Kaksi reittiä kohti muutosta ja hyvinvointia ja niin helposti valitsemme ensimmäisen. Valinta tehdään tavan ja tottumuksen vuoksi automaattiohjauksella. Näin olemme toimineet aiemminkin, tuttuus tuo (joskus valheellisen) turvallisuudentunteen. Tuttuus vetää puoleensa. Ja niin yritämme (jälleen kerran) päästä kohti toivottua muutosta samalla vanhalla toimimattomalla keinolla. Tapa, jolla yritämme ratkaista ongelmaa, on itse asiassa iso osa sitä. Metsäpolun valitseminen vaatii työtä! Se tarkoittaa menemistä kohti jotain uutta. Ensin täytyy tunnistaa valitsemisen olevan mahdollista – muutoin luiskahdamme jälleen rampille kohti moottoritietä. Polun pään löytämistä eivät kyltit helpota; kyseessä on harvoin kuljettu reitti rauhoitetulla alueella, ei siellä toimi navikaan. Mutta mitä useammin löydämme reitin alkuun ja lähdemme patikoimaan, sitä helpommaksi ja luontevammaksi tämä muodostuu. Jonain päivänä saattaa huomata, että kotipihalta lähtee leveä, hyvin huollettu pururata kohti toivottua tulevaisuutta.
Nähdään metsäpolulla
Lisää ajatuksiani Instagramissa @sun.askeleita