Patriarkaalinen romanssi ei tuo naiselle onnea ja täyttymystä
Valmennan naisia rakkaudessa, nautinnossa sekä feminiinissä voimassa ja olen feministi. Sanottakoon heti alkuun, että nämä eivät missään nimessä sulje toisiaan pois ENKÄ VIHAA miehiä.
Moni (henkinen) nainen ei halua identifioitua feministiksi. Tämä johtunee osittain mustamaalauskampanjasta, joka on ollut jo pitkään käynnissä feminismiä kohtaan. Feministit on leimattu vihaisiksi valittajiksi, uhriutujiksi ja miesten vihaajiksi. Virheellisesti feminismiä pidetään aatteena, joka haluaa naisten ylivaltaa eli käänteistä patriarkaattia ja alistaa miehiä (pieni projektio tässä vai mitä?).
Feminismi syntyi ajassa jolloin naisella ei ollut päätäntävaltaa ja samoja ihmisoikeuksia kuin miehillä. Naiset eivät osallistuneet yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tai edes voineet omistaa omaisuutta. Nainen ei voinut avata pankkitiliä tai saada lääketieteellistä tai psykiatrista hoitoa ilman isän tai aviomiehen suostumusta. Oli täysin laillista raiskata naisia omissa kodeissaan. (Raiskaus avioliitossa tuli rikokseksi Suomessa vasta 1994!)
Feminismi syntyi tarpeesta saada naisille IHMISOIKEUDET ja samat oikeudet omaisuuden omistamiseen ja työntekoon kuin miehillekin. On tärkeää muistaa tämä. On myös totta, että feministit ovat vihaista, mutta meillä on syytäkin olla!
Feminismi ja ja feminiinienergia
Feministien mustamaalauskampanjassa vedotaan usein “vanhoihin hyviin aikoihin” ja perinteisiin sukupuolirooleihin. Mutta tämä ei ole historiallisesti totta. Se fantasia, jossa rakastava perheenisä piti huolta vaimostaan ja lapsistaan ja kaikki olivat onnellisia tässä luonnollisessa järjestyksessä, ei tapahtunut koskaan. Tai mikäli tapahtui niin yksittäistapauksissa. Suurimmaksi osaksi naiset olivat sidottuja elämään ennalta määrätyssä roolissa aviomiehensä mielen mukaan ilman autonomiaa ja mahdollisuutta muutokseen. Pahimmillaan he olivat vankeja, seksiorjia ja synnytyskoneita omissa kodeissaan.
Feminismi kuten mikään liike tai aate ei ole täydellinen. Samaan aikaan, kun feminismi on keskittynyt palauttamaan naisille ihmisarvoisen ja tasaveroisen aseman yhteiskunnassa, on vähemmälle jäänyt naisen herkkyyden, biologian, seksuaalisuuden ja henkisyyden osa alueiden ymmärtäminen. Feminiinienergiaansa ja seksuaalisuuteensa syventyneet naiset saattavat kokea, että feminismi on pettänyt heidät, sillä suuri osa heistä ei itse asiassa halua tai jaksa olla mukana kapitalistisen koneiston oravanpyörässä ja uhrata omaa elämän energiaansa sen pyörittämiseen.
Monet naiset ovat heränneet huomaamaan, että elämme epäterveessä systeemissä, jossa feminiinienergiaa ei kunnioiteta. He haluavat syvempää muutosta kuin mihin feminismi on tähän mennessä pystynyt suuressa mittakaavassa vaikuttamaan. Tämä ei toki ole mikään ihme ottaen huomioon, että feminismi liikkeenä on ollut olemassa vain murto-osan patriarkaatin ajasta.
On paljon naisia, jotka eivät kaipaa menestymistä nykyisessä individualistisessa systeemissä vaan yhteisöllisyyttä, yhteyttä luontoon ja levollisempaa elämää. Monet naiset ovat yhdistyneet omaan herkkyyteensä, seksuaalivoimaansa ja luovuuteensa haluten tehdä merkityksellistä työtä, joka ei kuluta heitä loppuun. On naisia, jotka haluavat hoitaa lapsensa itse, olla läsnä läheisilleen ja saada keskittyä elämän kasvattamiseen ja omaan hyvinvointiinsa. (Feminismi ei muuten millään tavoin vastusta tätä, vaikka niin usein näkee väitettävän)
Koska tämä on lähes mahdotonta nyky-yhteiskunnassa eikä feminismi ole pystynyt tarjoamaan selkeitä ratkaisuja moni kääntää katseensa sinne, missä niitä näyttää olevan tarjolla eli patriarkaalisessa romanssissa.
Perinteiset roolimallit ja patriarkaalinen romanssi
Moni siis tunnistaa ongelman, mutta ei ymmärrä, että sen moniulotteisuuden vuoksi, yksinkertaisia ratkaisuja ei ole. Nousussa on kuitenkin perinteisiä arvoja kunnioittavat liikkeet, joissa nainen keskittyy pitämään huolta kodista lapsista ja mies “provaidaa” eli tuo rahat elämiseen. Tämä ratkaisu kuitenkin toimii äärimmäisen harvoilla nykymaailmassakaan, sillä se on vain patriarkaalinen malli uudelleen ja hieman romanttisemmin paketoituna
Tätä fantasiaa myyvät vetoavat kuitenkin kiihkeästi vanhoihin hyviin aikoihin, joissa mies oli perheen pää ja huolehti taloudellisesta puolesta ja nainen sai keskittyä siihen, mitä hän halusi. Tämä tarina on valhetta, sillä suuri osa niin sanotuista “perinteisistä suhteista” oli naisille väkivaltaisia vankiloita, joista ei ollut muuta ulospääsyä kuin kuolema. Tänäkin päivänä suurin osa seksuaalirikoksista tapahtuu kodeissa lähisukulaisen toimesta. Vaikka suurin osa miehistä ei tietenkään ole väkivaltaisia, niin harva myöskään yltää tähän ylevään, kaikkivoipaan, rakastavaan ja huolehtivaan provider-maskuliinin arkkityyppiin, joka tarjoaa naiselle rakkauden, turvan, elannon, intohimon ja vapauden.
Patriarkaalinen romanssi on voimakas myyttinen fantasia: kun vain oikea, turvallinen ja maskuliininen mies löytyy, niin nainen saa vihdoin levätä feminiinissään ja toteuttaa naiseuttaan olemalla rakastava puoliso ja halutessaan äiti. Tämä on kuitenkin epärealistista myös siinä tapauksessa, että sattuisikin löytämään unelmiensa kumppanin. Kahden ihmisen romanttiselle rakkaudelle muodostama perhesysteemi on kuin hauras korttitalo, jossa normaaliin elämään kuuluvat “häiriöt” (esim. sairaus, työttömyys, uupumus tai ihastuminen toiseen) romahduttavat koko rakennelman.
Todelliset “vanhat hyvät ajat”
Patriarkaalinen romanssi ei ratkaise yhteiskunnallisia ongelmia vaan itse asiassa luo niitä ylläpitämällä fantasiaa, jota miehet ja naiset tavoittelevat siinä onnistumatta. Jos joskus oli hyviä ja perinteisiä aikoja, niiden on täytynyt olla kauan kauan sitten ennen kuin nainen oli miehen omaisuutta.
Itse uskon, että todelliset “vanhat hyvä ajat” olivat silloin, jolloin yhteiskunnan muodosti matriarkaalinen yhteisö, jonka keskiössä oli naisten ja lasten hyvinvointi. Tuolloin myös miehillä oli hyvä olla, sillä jokainen mies eli lapsuutensa tuettuna ja turvassa. Myös seksuaalinen kanssakäyminen oli miesten ja naisten välillä huomattavasti vapaampaa ja helpompaa kuin nykyään, sillä ei perustunut omistamiseen ja vaihdantaan vaan oli luonnollista, vapaata ja todennäköisesti suurelta osin myös monisuhteista.
Naisille ei riitä menestyä patriarkaatin rakentamassa yhteiskunnassa sillä tuon menestyksen hintana on usein loppuun palaaminen ja luovan sekä eroottisen energian supistuminen. Siksi feminismin aikaansaamat voitot eivät ole tuoneet naisille syvää tyydytystä.
Patriarkaalinen romanssi ei kuitenkaan ole ratkaisu vaan ikivanha ansa, joka näyttää ulkoapäin houkuttelevalta.
Itse näen, että ainoa kestävä ratkaisu, jossa naisten tarpeet hoivaan, rakkauteen, luovuuteen, itsensä toteuttamiseen, seksuaaliseen ilmaisuun ja työntekoon voi kestävällä tavalla toteutua, on yhteisölliset mallit, joissa lastenkasvatus toimeentulo ja arjen pyöritys eivät ole vain kahden ihmisen varassa. Se, mitä todella tarvitsemme, on yhteisöllisyyden tuomaa turvaa ja naisten syvää yhteyttä ja yhdessä toimimista.
Sanottakoon vielä loppuun, että en missään nimessä ole kahden ihmisen rakkautta vastaan tai ajattele, että naiset ja miehet eivät saisi haaveilla ja luoda ihania parisuhteita. Todellakin saavat! Se, mistä meidän kaikkien kannattaisi kuitenkin luopua, on epärealistiset fantasiat siitä, että romanttinen rakkaus voisi ratkaista vuosituhansien ajan syntyneet syvät yhteiskunnalliset ongelmat ja tuoda ihmiselle vapaan, nautinnollisen ja kukoistavan elämän, jota me syvimmiltämme kaipaamme.
Rakkaudella: Hanna-Leena
Valmennuksissani autan asiakkaitani voimaantumaan rakkaudessa ja nautinnossa kehollisen tunnetyön avulla.
Tutustu valmennuksiini nettisivuilla, tilaa rakkauskirje tai tule maksuttomaan fb-ryhmään tästä: https://linktr.ee/purelovecoaching
Voit myös seurata minua instagramissa: https://www.instagram.com/pure.love.coaching/
