Meille yksinäisille

Kaikki tietävät miten ikävä asia tämä pandemia on ja se koskettaa meitä ihan kaikkia. Kirjoitan nyt omasta kokemuksestani, kun olen ollut eristyksessä täysin yksin. Hengitystieoireiden vuoksi en voinut viikkoon käydä edes kaupassa, puhumattakaan sitten nähdä ketään tuttaviani. Olin aivan yksin ja tuntui, että olin oman kotini vanki. Onneksi minulla on koira seuranani ja olemme voineet käydä sentään ulkoilemassa. Kuitenkin tämä yksin oleminen on nostanut välillä aivan kauheita yksinäisyyden tunteita ja ahdistusta.

Kun olen nähnyt ulkona pariskuntia ja iloisia perheitä, se on aiheuttanut minussa kauhean kateuden tunteen. Mieleeni tulee ajatus, että sehän olisi ihanaa saada viettää kotona yhteistä aikaa oman kumppanin tai perheen kanssa. Vaikka normaaliolosuhteissa pidän yksin olemisesta niin silloin minulla on kuitenkin mahdollisuus myös tavata ystäviä ja perheenjäseniä sekä käydä harrastuksissa. Nyt kun se kaikki on viety pois, ainoaksi vaihtoehtoksi jää vain oma seura.

Ymmärrän siis todella kaikkia niitä yksinäisiä ihmisiä, ketkä eivät voi ottaa kontaktia keneenkään ja joutuvat olemaan täysin yksin kotonaan. Tai niitä yksinhuoltaja vanhempia, ketkä eivät voi saada keneltäkään apua tällä hetkellä. Pandemia vaikuttaa meihin kaikkiin ja monelle elämän alueelle, mutta erityisesti haluan omistaa tämän kirjoituksen kaikille erakoiksi pakotetuille, yksinäisille ihmisille. I feel you sisters!

Onnekseni sain tänään tietää, ettei kyseessä ole korona ja voin taas käydä kaupassa ja pian palaan myös töihin. Teen työtä hoitoalalla, joten meillä työt jatkuu normaaliin tapaan. Tällä hetkellä olen ihan tyytyväinen, että saan vielä käydä töissä, sillä siellä pääsen tapaamaan ihmisiä ja sosialisoimaan. Toki työssä käyminen myös aiheuttaa stressiä ja jopa pelkoa, mutta minulla ei ole vaihtoehtoa ja keskityn sen hyviin puoliin. Tulevien viikkojen/ ehkä jopa kuukausien ajan työssäkäyminen tulee olemaan lähes ainoa sosiaalinen kontaktini muihin, jos ei puheluita ja somea oteta huomioon.

Tällä hetkellä olen erittäin kiitollinen siitä, että on olemassa paljon tapoja olla yhteydessä toisiin vaikka ei pääse kasvokkain tapaamaan. Silti yksinäisyyden tunne tulee olemaan varmasti useammin läsnä tulevina viikkoina ja se on yksinkertaisesti hyväksyttävä.

Tilanne on kaikin puolin kauhea, mutta itselleni on tärkeää, että keskityn nyt entistä enemmän hyvään. Yritän nähdä kaiken sen hyvän mitä elämässäni edelleen on ja mitä hyvää tästä kaikesta on seurannut. Tämä maailmanlaajuinen kriisi yhdistää ihmisiä, koska olemme kaikki samassa veneessä.

Monet ovat lähteneet mukaan auttamiseen ja vievät esimerkiksi kauppakasseja ihmisten koteihin. Jotkut ravintolat ovat tarjonneet ilmaisia lounaita lapsille. Apua on monenlaista ja sitä tarvitaankin. Haluan nyt viedä huomion siihen kaikkeen hyvään, mitä elämässämme edelleen on. Se ei tarkoita, etteikö ikävät tunteet olisi myös sallittuja ja etteikö niitä saisi tuntea, mutta hyvien asioiden muistaminen varmasti helpottaa oloa.

Tässä lista hyvistä asioista mitä pandemiasta on seurannut:

–Saasteet ovat vähentyneet ja esim. monissa kiinalaisissa kaupungeissa näkee nyt kirkkaan taivaan monen vuoden jälkeen

-Venetsian kanaalit ovat kristallin kirkkaita ja todella kaunis näky

-Ympäristötietoisuus kasvaa kaikkialla

-Ihmiset ovat alkaneet auttaa toisiaan ja tekevät vapaaehtoistyötä esim. viemällä ruokaa ihmisten koteihin

-Kaikki ne ihanat parvekekonsertit ja yhteislaulut mitä naapurustoissa on syntynyt ympäri maailmaa

-Yhteisöllisyyden tunne ja ymmärrys, että olemme kaikki samassa tilanteessa

-Hauskat kotivideot mitä ihmiset tekevät itsensä ja toistensa iloksi

-Ihmiset ovat enemmän luonnossa ja se tekee hyvää kaikille

-Kaupoissa ei ole ruuhkaa, saa käydä ostoksilla ihan rauhassa

-Kerrankin on täysin sallittua vain laiskotella kotona

-Ei ole kiire harrastuksiin/ muihin rientoihin

-Kiitollisuuden kasvaminen siitä, että on terve/ hengissä

-On jotain hyvää mitä odottaa, nimittäin tämän kaiken päättyminen. Sitten laitetaan suuret ilon ja elämän juhlat pystyyn!

Varmasti löytyy vielä lisääkin hyviä asioita, tuleeko sinulle jotain mieleen?

 

Tässä vielä vinkkejä mitä tehdä eristyksessä:

–Tee soittolista biiseistä, mitkä sopii tähän tilanteeseen ja laula/tanssi täysillä

-Taiteile, maalaa, piirrä, askartele, väritä. Mitään ei tarvitse osata! Muistele millaista on olla lapsi, joka vain nauttii taiteilusta ilman mitään tavoitetta

-Kirjoita. Voit kirjoittaa ylös tunteitasi, ajatuksiasi tai voit kirjoittaa vaikka runoja. Kirjoita omaa päiväkirjaa karanteeniajastasi

-Järjestä kaapit uuteen uskoon ja heitä pois kaikki vanha mitä et tarvitse. Marie Kondon vinkki: jos se ei tuo sinulle iloa, heitä se pois

-Kerrankin on aikaa pestä ne ikkunat!

-Tee kotijumppaa tai joogaa. Youtubesta löytyy paljon ilmaisia videoita esim. kehonpainotreeni , yoga with Adriene

-Tyhjennä keittiön kaapit/ käytä tuotteita mitkä on jäänyt kaapin perälle käyttämättöminä, kokeile uusia reseptejä

-Tee itsellesi kotispa: taustalle rauhallista musiikkia, laita kynttilät palamaan / käytä eteerisiä öljyjä jos löytyy, laita kasvonaamio ja rentoudu

-Muista hengittää, tee lyhyitä meditointiharjoituksia. Youtubesta löytyy myös hyviä videoita rentoutukseen esim. tämä rentoutusharjoitus

-Jos pääset mene metsään ja huuda sielusi kyllyydestä, tämä helpottaa joskus kummasti oloa ja yleensä alkaa lopulta naurattamaan

-Ole kiitollinen siitä mitä sinulla on, kirjoita kiitollisuuspäiväkirjaa

-Jos todella paljon ahdistaa ja tarvitset tukea, ole yhteydessä ystäviin tai jaa kokemuksesi somessa esim. naiseuden voima yhteisössä voi jakaa ajatuksiaan. Jos ei ole ketään kenelle puhua, ota yhteyttä kriisikeskukseen

Muista, että tämäkin kriisi menee vielä ohi. Ota tämä sisäisenä matkana ja katso mitä voit tästä oppia. Varmasti löydät itsestäsi jotain uutta ja mahdollisesti tämä voi olla suuren kasvun aika. Voimia ja uskoa kaikille teille! <3