Keskeneräisenä
EI JÄÄDÄ TULEEN MAKAAMAAN VAAN NOUSTAAN!
VAHVEMPANA, VOIMAANTUNEENA JA VIISAAMPANA!
Vaikka jotain vanhaa alkaa taas nousemaan pintaan. Jostain syystä en tällä kertaa hahmota niin tarkasti kuin aikaisemmin, mikä tunnevyöry oikein työntyy nyt ulospäin. Vanha suru kai sieltä nousee. Jotain tiedostamatonta kuitenkin. Arvottomuus. Hylätyksi tuleminen. Vaillejääminen. Ehkä jotain tämän kaltaista. Siitä huolimatta. Olkoon se mitä on. Otetaan tuo tunne nyt vastaan. Se on vain hyväksyttävä, että joskus vain on ihan ok olla paskoja päiviä. Ei sille nyt mitään mahda, vaikka aurinkokin paistaisi.
Voit taputtaa olalle itseäsi ja huomata missä olet tänään. Mistä siis olet tullut juuri tähän missä tänään olet. Voin tehdä sen saman itselleni. Olen tullut läpi mutkien ja vaikeuksien kautta, tähän missä tänään olen.
En ole luovuttanut. Olen vain paiskinut menemään kahta kauheammin ja näyttänyt ITSELLENI mihin oikein pystyn. Oon helkkarin ylpeä itsestäni ja tietty susta, oot varmasti tehnyt samat, ellei enemmän. Me tehtiin! Kummatkin omilla tahoillamme. Noustiin just silloin, kun eniten olis tehnyt mieli jäädä makaamaan, odottamaan että joku pelastaisi vaan. Ettei itse tarviisi käydä kaikkea yksin läpi. Niin vaan vuodet on tehnyt tehtäväänsä. Voimaantumista on tapahtunut, vaikka samalla voimia on koetellutkin.
Oikeesti sä oot ihan hiton hyvä tyyppi! Ei oo toista samanmoista.
Mitä sä oot oppinut just viimesimmäksi? Mitä sä haluat sanoa itsellesi tänään?
Haluan sanoo nää sanat, jotka olisin itse halunnut kuulla silloin kun oli vaikeaa.
Kaikki järjestyy!
Anna palaa beibe! Ihmiset ne valehtelee, energia kertoo totuuden. Just se sanomaton energia, mikä ei valehtele. Se on totta vaikket vois edes selittää. Se on tunne tai tietämys. Pliis kuuntele sitä!
Opettele kantamaan itseäsi rohkeammin.
Viemään sua sinne minne kuuluukin kulkea.
Pysähtyä silloin, kun vauhti vaan on yksinkertaisesti liian kovaa.
Taputtamaan itseäsi olalle, vaikkei kukaan muu taputtaisikaan.
Olemaan itsellesi läsnä ja kannustamaan! Sä pystyt! Sä voit! Riittää, että sä vain olet se kuka olet.
Muista kiittää ja opetella hymyilemään, jos et vielä ole sitä oppinut.
Keskeneräisyys on kuitenkin kaunista. Inhimillistä. Elämä on elämää. Ei se oo täydellistä. Eikä sen kuulukaan olla. Rikkinäisen eheitä sieluja, omilla poluillaan. Mitä voit tänään tehdä. On kuulla omaa sydäntä. Mitä se sulle kuiskii? Mitä kaipaat tähän hetkeen? Onko kaikki hyvin?
Miten voisit oppia luottamaan, että kaikki meneekin hyvin?
Että, huonon tai huonojen päivien jälkeen tulee niitä kauniita ja hyviä päiviä. Miten saisit tarvitsemasi turvan tunteen ja syleilyn. Tunteen, että tässä hetkessä kaikki on hyvin. Sanoiko sinulle joskus joku niin? Entä jos et kuullut kannustavia ja turvaa tuovia lauseita. Miten voisit olla se tarvittava turvan tunne itsellesi?
Huokaise syvään kolme kertaa! Mitä sinä halut? Mikä on sun unelma? Selvitä miten pääset lähemmäksi sitä?
Lopuksi päästä irti niistä esteistä, jotka estävät sua etenemästä kohti unelmaasi. Tunne se tunne, niin kuin olisit saavuttanut tuon upean unelmasi tai toiveesi.
Luota, että elämä kantaa huonoista päivistä huolimatta. Nauti arvokkaasta elämästäsi! Tee pieniä muutoksia, vaikka joka päivä. Niin, että ne alkavat näkyä konkreettisesti sun elämässäsi.
Ystävyydellä Anita