Eero Kuopio: Nouseva Mies ja Nainen Vastuussa

Olen kulkenut maailmassa kohta 30 vuotta.
Olen siirtymävaiheessa nuoresta miehestä mieheksi.
Kuitenkaan en ole valinnut helppoa polkua.
En tahdo olla “vain mies” – tahdon olla Mies isolla ämmällä.

Tunnen sisimmässäni suurta kutsumusta, suurta paloa.
En usko enää sattuman oikkuihin. Tiedän, että kohtaloni kutsuu minua suurtekoihin.
Tiedän, että eteeni on valmisteltu polku, joka minun täytyy kulkea.
Ja tiedän, että itse olen myös tuota polkua valmistelemassa.
Vaikka se olisi vaikeaa ja haastavaa, niin se tie on käytävä.
Olen valmis sen vastuun ottamaan ja kantamaan.

Aina eteenpäin läpi pimeyden
kohti sitä valoa, jonka kerran olet nähnyt!

Kuulkaa,
Mies ja Nainen.
Tämän tekstin tarkoitus on:
1. Herättää ymmärrystä tunteistasi
2. Auttaa sinua ottamaan täysi vastuu elämästäsi
3. Rohkaista toimimaan oikeellisesti kaikkeuden kannalta

 

On olemassa yleinen tarinan malli, varsinainen arkkityyppinen kerronnan kaari.
Tarina kahdesta kuninkaasta.

Olipa kerran hyvä kuningas ja paha kuningas.
Itse asiassa he olivat veljeksiä, tai serkkuja. Ei sen niin väliä.
Hyvä kuningas tahtoo kaikille hyvää; kansalle, maalleen ja maailmalle.
Hän on valmis kantamaan vastuunsa ja tekemään sen, mikä on oikein.
Hän palvelee parhaan kykynsä mukaan edistääkseen ja ylläpitääkseen sopusointua ja tasapainoa.
Jos se vaatii uhrauksia ja suurtekoja, hän on valmis tekemään niitä.

Paha kuningas sen sijaan toimii eri lähtökohdasta, pelosta käsin.
Hän tahtoo kaiken vallan itselleen, koska on epävarma.
Hän kantaa sisällään jotain suurta tuskaa ja tahtoo oikeudenmukaisuutta.
Pahan kuninkaan keinot ovat usein ilkeitä ja tyrannimaisia ja hän on valmis tekemään mitä vaan saadakseen lisää valtaa.
Koko valtakunta kärsii pahan kuninkaan alaisuudessa.

Hyvä kuningas kuitenkin aina voittaa.
Mutta vasta sen jälkeen, kun hän on oppinut tärkeän oppiläksyn, joka auttaa häntä ymmärtämään molempia puolia ja toimimaan uudella, kokonaisvaltaisen oikeellisuuden näkemyksellä, sekä sen tuomalla voimavaraisuudella.

Kaikissa miehissä asuu nuo molemmat kuninkaat. Ehkä monissa vielä nukkuen. Tai sitten paha kuningas, tai sanotaanko loukkaantunut mies, hallitsee.
Kuitenkin – kun hyvä kuningas sisäistää opetuksensa, vastaanottaa vastuunsa ja alkaa toimimaan uuden näkemyksensä voimauttamana, valtakunta saa taas kukoistaa ja kaikki ovat onnellisempia.

Mies! Ota vastuu tunteistasi ja herää kuninkuuteesi.
Nainen, ymmärrä, että me miehet emme ole täydellisiä,
mutta pystymme kehittymään valtavasti teidän avullanne.

Olen ollut onnekas siinä mielessä, että olen saanut vuorovaikuttaa elämässäni useiden ihanien naisten kanssa. Äitini, mummojeni ja siskojeni; koulukavereiden, työkavereiden, tyttöystävien, sielunkumppaneiden, ynnä muiden.
Olen saanut kokea ja ilmentää moninaisia puolia itsestäni.
Voimakkaita ja herkkiä.

Niin monta upeaa kokemusta, niin monta unohtumatonta hetkeä.
Olen oppinut, ennenkaikkea itsestäni, mutta myös ihmissuhteista yleisesti – siitä, mikä niiden tarkoitus voi parhaimmillaan olla ja siitä, mitä ne voivat olla haastavimmillaan.
On sattunut. Sattunut niin paljon. Ja niin syvälle…
On itketty. Itketty niin monta kyyneltä.

Yhteyttä ja kasvua.

Kaikista haastavimmillaan ne ovat olleet silloin, kun ne ovat pakottaneet näkemään itsestään sellaisia osia, joita ei olisi halunnut kohdata.
Sellaisia puolia, jotka luuli jo painaneensa piiloon. Ehkä ne siellä unohtuu.
Sellaisia, jotka hävettävät niin paljon, että tekisi mieli mennä itse piiloon.
Tai lähteä karkuun. Tai tehdä jotain ihan muuta.

Vaan kohdattava ne on. Kohdattava ja annettava niille tilaa, oikeus olla vain.

Toivotettava tervetulleeksi nekin osat, jotka ovat saaneet osakseen satutuksen, nöyryytyksen, häväistyksen, torjumisen, riittämättömyyden, turvattomuuden, pettymyksen, syvän surun, suuren vihan, lannistuksen, syyllistyksen tai minkä tahansa sellaisen kohtelun, joka on saanut ne painumaan piiloon.
Sallittava tunteiden tulla, olla ja mennä.
Ei tukahduttamalla aktiivisesti tai passiivisesti, ei kiistämällä tai projisoimalla, ei pakenemalla ärsykkeisiin tai tekemiseen, eikä ilmaisemallakaan;
vaikka kaikilla näilläkin on aikansa ja paikkansa, vaan aidosti kohtaamalla ne itsessään.

Kaikissa noissa osissa on valtava määrä energiaa varastoituneena.
Ja niillä on myös sellainen ominaisuus, että ne tahtovat tulla esiin.

Niin kauan saamme sellaisia kokemuksia, jotka herättävät näitä nukkuvia tuntemuksia, kunnes pystymme ne kohtaamaan.

Mies. Hyväksy haastavatkin epäkohtasi, se on avain aitoon kehitykseen.
Nainen. Ymmärrä, mistä miesten heikko käytös voi johtua; ja ota myös vastuu omista tunteistasi.

Se on suorastaan taianomaista, kuinka vain pysähtymällä, hyväksymällä ja antamalla tilaa tunteille, ne vapautuvat ja muuntuvat.
Vapautuessaan ne vapauttavat sitoutuneen energiansa takaisin käytettäväksi.
Tee näin, nainen. Tee näin, mies. Sillä tämä on avain tasapainoon, onnellisuuteen ja kasvuun.

Olen oppinut jopa innostumaan siitä, kun jotakin näistä “ikävistä” tunteista nousee pintaan.
Juurikin sen takia, että kun saan tilaisuuden kohdata hautautuneen tunteen ja teen sen, niin myöskin tiedän, ettei minun tarvitse enää vetää puoleeni sellaista tilannetta, joka kyseisen tunteen aktivoisi.
Ja vaikka sellainen tilanne tulisikin, pystyn toimimaan paljon läsnäolevammin sen hetken mukaisesti, enkä heijastellen menneisyyden haamuja. Aidompana kuin ennen, vahvempana.

Ja se energian määrä, mikä joka kerta on vapautunut, on valtava!!

Se voima on sellainen, joka tahtoo kaikille hyvää.
Sellainen virta, joka tahtoo vain auttaa – jokaista ihmistä, maatamme, maailmaamme.
Sellainen mahti, joka tahtoo vain antaa – kutsua kaikki kokoon yhdessä riemuitsemaan.

Mitä siis tahdon oikeasti sanoa, juuri sinulle, juuri nyt?
Kumpa voisin sanoa sinulle yhdellä lauseella, sen millä on merkitystä.

Sen, että olet tärkeä.
Sen, että olet rakastettu.

Olet arvokas. Arvokkaampi varmaan, mitä pystyt kuvittelemaankaan.
Olet ihmeellinen. Ihmeellisempi, kuin pystyt ymmärtämäänkään.

Ehkä sen vaistoat?
Ehkäpä tiedät sen syvällä sisimmässäsi:
ansaitset autuaan rauhan, suurenmoisen riemun, ja pyhän rakkauden.
Minä tiedän sen.

Itse asiassa, olen siitä täysin varma.
Olen varma silloinkin, kun sinä et siihen pysty.
Olet hyväksytty juuri sellaisena kuin olet.
Olet kaunis; ihana olento.

Kumpa voisin auttaa sinua näkemään todellisen luonteesi.
Vailla varjoja, vailla peitteitä, vailla naamioita,
vailla rooleja, vailla esitystä, vailla huolta.
Valoisana. Avoimena. Avarana.
Täytenä. Täydellisenä.

Sillä sellainen sinä olet, ja sellaista sinä ansaitset.
Ansaitset olla oma itsesi ja se on oikeuksista suurin.

Mitä siis tahdot? Kysy sitä itseltäsi.

‘Mitä minä oikeasti tahdon?’

Älä mieti mitä haluat. Älä mieti mitä tarvitset.
Niille on kyllä aikansa ja paikkansa.

Tahto on se, mitä olet tullut toteuttamaan.
Joten tiedosta, mitä tahdot ja usko, että se on mahdollista.
Voisitko antaa itsellesi luvan tehdä niin?
Minä uskon niin.

Minä uskon, että pystyt siihen.
Minä uskon, että pystyt tunnistamaan
aidon tahtosi ja saamaan sen toteen.
Tapahtukoon sinun tahtosi.

Sinussa on voima, suurempi kuin muistitkaan.

Olet niin vahva, että se pelottaa.

Uskallatko omaksua sen?
Uskon, että voit.

Ole hyvä.

E.K.