Glow up! Voimaantuneena kohti tulevaa

Vuoden vaihde voi palvella meitä tarinamme upeana käännekohtana. Tämän hetken energiat tarjoavat tilan reflektoida, puhdistaa ja asettaa uusia suuntia. Nyt on mahdollisuus katsoa taakse päin, nousta hieman korkeammalle ja kirkastaa itselleen kuljettua tietä. Tiivistää kokemusten tuoma viisaus ja kulkea paremmalla ymmärryksellä kohti seuraavaa vuotta. Ottaa hetki hiljaisuudessa ja validoida kokemuksiaan, antaa itselle kiitosta.

Mikä vie voimaani, sen jätän taakseni. Mikä sytyttää liekkini, sitä kohden kuljen. Olen oman tarinani käsikirjoittaja.

Muistetaan katsella omaa tarinaamme ehdottomalla myötätunnolla. Mitä tanhansa kirjasi sivut kertovatkaan, on se osa rehellistä ihmisyyden kokemusta. Tuo tarina on kallisarvoisin aarteesi, se olet sinä.

Menneen vuoteni tapahtumat ovat sisältäneet yllättäviä käänteitä, vahvoja tunteita, riipivää ja raapivaa, polttavaa ja viiltävää. Korkeita lentoja, pohjakosketuksia, kompasteluja, uuden ja vanhan välissä jahkailua. Kuitenkin jokainen hetki on ollut aivan välttämätön osa kokonaisuutta. Tuo kaikki on muovannut minua tähän pisteeseen. Kunnioitetaan tarinaamme, kunnioitetaan itseämme juuri sellaisina kuin ollaan tässä ja nyt. Tavallaan hyvin nöyränä, toisaalta mieletön ylpeys rinnassa.

Omista sun tarina

Omalla matkallani olen ymmärtänyt, kuinka tärkeää on pitää kaikki koettu lähellä sydäntä. Katsoa ehdottoman rakkauden silmin, kuin äiti lastaan. Ethän sinäkään koskaan kuuntele ääntä, jossa kaikuu arvostelu tai syyllistäminen. Älä anna kenenkään sun valoa himmentää. Ja jos olisikin niin, että joku muu ei voi ottaa sua vastaan koko tarinasi kera, se ei kerro mitään sinusta. Se kertoo vain ja ainoastaan siitä toisesta. Vähän tähän tyyliin; se minkä tuomitset toisessa, et ole vielä nähnyt itsessäsi. Eli kun toinen ei kykene ottamaan sua vastaan kokonaisena, pelkääkin hän jotain itsessään.

Me ihmiset nimittäin sisälletään jokainen kaikki puolet, kaikki inhimilliset aspektit. Me eletään erilaisia tarinoita vain juuriemme, persoonamme ja henkilökohtaisten spesifien kokemusten summana. Mutta kaikissa meissä asuu jokainen valo ja jokainen varjo. Ja oikeastaan tuo kaikki on samalla viivalla. Me vain tulkitaan asiat jaoteltuina. Kun noustaan katselemaan korkeammalle, on vain tunteet – ei hyviä tai huonoja. On vain kokemukset – ei hyviä tai pahoja. Tämä ei millään tavalla mitätöi sitä, että me todella koetaan nämä itsellemme todeksi. Että me nähdään pahuutta ja koetaan kärsimystä. Se kaikki on meille totta! Mutta sitten se ihana, vapauttava irtipäästäminen, aina uudestaan siihen totuuteen yhdistyminen, että tämä on yhtä kuin elämä kaikessa raa’assa rehellisyydessään. Ei se kaikki ole kaunista, mutta tämä on minun tarinani.

Syleile lämmöllä tarinaasi, omista se. Ole siitä ylpeä, anna anteeksi… Valitse rauha ja kiitollisuus, vaikka se olisi oma pidempi tiensä kulkea.

Ja vielä, on kullanarvoista huomata, että usein syyllistäminen ja katumuksen ääni on sun tarinan yksi roolihahmo. Ehdollistunut ajatuskaava sinussa itsessäsi, sisäinen kriitikko ja lannistaja. Ja kun sen huomaat ja rakkauden ja rajojen kera kesytät, ei kukaan muukaan sua voi samoin asein kaataa. Eli ulkoiset kyseenalaistajat ovatkin sisäisyytesi peilejä.

Seuraavassa muutamia pointteja tulla armollisempaan tilaan itsessäsi ja oman tarinasi täysivaltaiseksi omistajaksi. Niin, että todella voit vaalia sitä ylpeys rinnassasi, näyttää matkasi sitten aivan miltä tahansa <3

Validointi on ensisijaisen tärkeää

Tunnusta itsellesi kokemuksesi kaikessa laajuudessaan ja jokaisessa nyanssissaan. Anna tunnustusta sille, mitä olet käynyt läpi ja mitä olet niillä hetkillä tuntenut. Mitään ei tarvi vähätellä tai ohittaa, mikään ei ole liikaa, minkään uhrikaan et ole. Ole aina itsesi puolella tarkoittaen, että et hylkää itseäsi silloinkaan, kun teet virheitä etkä osaa tai joku kyseenalaistaa totuutesi. Totuus sisältää sen, missä kohtaa juuri nyt itsesi kanssa olet omalla uniikilla elämänpolullasi, mitä ymmärrystä sisällät ja mitä aspektejasi korostat tässä elämäsi vaiheessa.

Validoiminen on tunteiden ja kokemusten oikeaksi vahvistamista.

Älä ohita vaikeita tunteita, vaan opettele olemaan niiden kanssa. Meillä on tarve tulla tunteinemme nähdyksi ja kuulluksi. Näe sinut, kuule sinut, luo ehdottoman hyväksynnän tilaa. Tunteet kulkevat kehosysteemimme läpi kuin aallot ja kun et pakene niistä yhtäkään, tulet kokonaiseksi. Nyt tuntuu tältä ja se on ok. Saan tuntea, saan tuntea… Mitään pahaa ei tapahdu, joten ei tarvitse harhauttaa, ei tukahduttaa. Ei tarvitse myöskään toimia tästä voimakkaasta tunteesta käsin, olla vain näissä hetkissä läsnä.

Kun kaipaat validointia, kokeile näitä:

• läsnäoloharjoitukset
• reflektoiva kirjoittaminen
• myötätuntoinen eläytyminen
• epätäydellisyyden hyväksyminen
• turvallisen tilan luominen

Anna anteeksi

Se ei tarvitse mitään seremonioita. Sen sijaan anteeksianto tarvitsee aikaa ja juurikin validointia. Asioiden ja tunteiden kohtaamista ja tulemista hiljalleen sinuiksi niiden kanssa. Viha, suru, pettymys, katumus kuuluvat kaikki anteeksiannon prosessiin. Salli kaikki tunteet ja ilmaise niitä rehellisellä ja terveellä tavalla.

Kaikki me tehdään virheitä, mutta vain toiset meistä aidosti tuntevat niiden seuraamusten painon sydämessään. Tärkeintä on ainakin pyrkimys ja halu kasvaa, että hengittelee hetken, antaa anteeksi ja koittaa uudestaan. Toisaalta pidän ajatuksesta, että virheitä ei ole. Voisko kaikki ollakin vain yhtä arvokasta kokemusta, inhimillistä elämää, jossa me jokainen tehdään parhaamme. Jo tämä ajatus tuo ihanan armollisuuden tuulahduksen tullessaan. Se hiljentää sisäisen kriitikon, joka mielellään unohtaa kaikki harmaan sävyt. Ymmärrys kaiken tapahtuvan tarkoituksellisuudesta yhdistää meidät takaisin elämän lempeään virtaan.

Entä pitäisikö toiselle antaa uusi mahdollisuus? Minusta anteeksianto on sitä, että osaa asettua toisen asemaan ja ymmärtää mistä kohdasta hän on toiminut. Mutta sitten on arvioitava rehellisesti, voiko tilanne muuttua vai toistuuko samat kaavat uudelleen. Välillä on mitä suurinta myötätuntoa ja rakkautta antaa anteeksi ja päästää irti kokonaan. Ei aina helppoja teitä nämäkään; kaipaus saattaa jäädä ainiaaksi.

Anteeksiantamisen prosessissa:

• anna aikaa loputtomasti, tunnet kun olet valmis
• puhu luotetulle
• salli koko tunneskaala
• pyri asettumaan toisen asemaan
• hyväksy, että joskus kannat arpia mukana ainiaan – ne ovat osa tarinaasi
• anteeksiannettu = rauha sydämessä

Päästä irti

Luovu rakkaudella. Kuljemme syklejä, suuria ja pieniä. Vuoden päättyessä on luontevaa päätellä keskeneräisyydet ja tiedostaa ne asiat jotka ovat kulkeneet mukana kuin tottumuksesta. Puhun aivan konkreettisista asioista, mutta myös tavoista ja ajatusrullista, jotka ovat naamioituneet luontevaksi osaksi elämää. Ehkä on jokin kokonainen teema, joka ei enää millään tavalla palvele hyvinvointiasi. Ehkä tunnistat tavan, joka on ollut jonkin tunteen väistelemisen mekanismi. Olisitko valmis luopumaan? Luota, että sinussa on vahvuus kohdata se, mitä tuon takaa paljastuu. Ota tarvittaessa apua vastaan.

Lopulta tietoinen inventaario tuo tullessaan ainoastaan yhden lopputuloksen; vapauden. Jokin, mikä on ollut sinulle yhdessä kohdassa tarinaa todella läheinen ja rakas tapa, uskomus, ajatuskaava tai suhde, voikin olla nyt esteenä etenemiselle. Sillä hetkellä, kun tiedostat tuon esteen kirkkaana, sinussa on valmius luopua. Ota näille asioille hiljainen hetki. Kuuntele intuitiotasi. Mikä vie enemmän kuin antaa? Luopumalla teet kasvutilaa uudelle, jollekin, mikä resonoi tämänhetkisen sinun kanssa paremmin.

Omassa listauksessani on ainakin yksi kuluttava ajatusvatvominen, josta en ole uskaltanut päästää vielä irti. Tämä on vuosien sykli ja yhtäkkiä tunsin, että aika oli kypsä. Olen valmis luopumaan, vaikka se tekee kipeää. Totaalisen luopumisen aiheuttaman surunkin olen valmis nyt kohtaamaan, sillä tiedän, että sen toisessa päässä odottaa vapaus ja rauha.

Kun teet luopumisen työtä:

• mikä valinta olisi suurinta rakkautta itseäsi kohtaan?
• tee selkeä päätös
• luovu rakkaudella, kiitä kokemuksesta
• katse eteen päin – mille ihanalle annat mahdollisuuden saapua tilalle?

Hahmottele seuraava loistokas lukusi

Millaiselta näyttää vielä kirjoittamattomat sivusi? On aika nousta seuraavalle tasolle. Käännä katse aina sisään, kuuntele sydämesi ääntä. Muodosta siltä pohjalta mahdollisia tavoitteita ja toiveita. Mitä haluaisit toteuttaa? Mitä haluaisit tuntea? Mikä voisi olla luonnollinen jatkumo tarinallesi. Ehkä olet jo löytänyt itsestäsi jonkin vahvuuden, mitä haluaisit vahvistaa edelleen. Mitkä ovat seuraavat askeleet?

Aseta myös prioriteetteja. Aina tärkeintä ei ole konkreettisien asioiden toteuttaminen ja saavuttaminen. Oikeastaan tässä maailmanajassa katseet kääntyvät yhä useammin siihen, miten elän oman arvopohjani ja periaatteideni mukaista elämää. Mitä syvyyssuuntaista haluan sallia itselleni enemmän, millaista vuorovaikutusta arvostan tai miten voin palvella paremmin tehtävässäni. Missä kulkee rajani ja miten pidän niistä yhä paremmin kiinni. Mitä aivan pientä ja helppoa arkista otan mukaan elämääni tukemaan hyvinvointiani? Ja parhain neuvoni sekä itselleni ja muille – älä kiinnity liikaa lopputuloksiin. Jätä elämälle tilaa tehdä taikojaan ja nauti matkasta.