Lapsuuden kehityksellinen trauma ja sen roolit

Kirjoitin aikaisemmin tekstin trauman olemassaolosta meissä ja ympärillämme. Pääset lukemaan kirjoituksen tästä linkistä.

Tekstin kirjoittamisen jälkeen kuulin uudesta julkaistusta kirjasta. Juha Klaavu, jolla on vahva osaamistausta (teologian maisteri, psykoanalyyttinen psykoterapeutti, jungilainen psykoanalyytikko, kouluttaja, luennoitsija ja psykoterapeuttien työnohjaaja) sekä pitkä asiakaskokemus, on kirjoittanut kirjan nimeltään Lapsuuden kehityksellinen trauma – syy arvottomuuteen, syyllisyyteen ja häpeään (Viisas Elämä, 2023).

Klaavun kirjan kuvailussa sanoitetaan näin:

”Arvottomuuden, häpeän ja syyllisyyden kokemukset vaikuttavat monien ihmisten elämään. Niiden seuraukset näkyvät ihmisen jokapäiväisessä elämässä ulottuen pienistä valinnoista ystävyyssuhteiden ja parisuhteen muodostumiseen.

Traumoja on tutkittu paljon. Kehityksellinen trauma on silti monelle tuntematon käsite. Se on kuitenkin usein psyykkisen kivun ja monen mielenterveyden häiriön taustalla. Vakavimmillaan se voi johtaa epävakaan persoonallisuushäiriön kehittymiseen.

Varhaisessa vaiheessa syntynyt kehityksellinen trauma (relational trauma) vaikuttaa keskeisesti ihmisen minäkuvaan ja identiteettiin. Kehityksellisen trauman seurauksena ihmiselle muodostuu epäaito minuus, jonka ytimessä on syvä alitajuinen arvottomuuden, häpeän ja syyllisyyden tunne. Usein ihminen ei ole täysin tietoinen näistä tunteista, koska niiden tunnistaminen on niin kivuliasta. Kaikki ihmiset kantavat kehityksellisestä traumasta aiheutuvia jälkiä tavalla tai toisella.” (lähde: https://kauppa.viisaselama.fi/sivu/tuote/lapsuuden-kehityksellinen-trauma/4428065)

Miksi haluan tätä kipeää aihetta tuoda esiin, johtuu siitä, että se on minulla omakohtaisesti koettua. Olen joutunut katsomaan minussa ilmenevän lapsuuden kehityksellisen trauman muotoja silmästä silmään. Asian tiedostaminen, hyväksyminen ja tietoinen parantaminen ei ole ollut mutkattominta, helppoa tai nopeaa. Erityisesti tiedostamisen kanssa on minulla ollut suurimmat kieltämiset, totuuden kohtaamisen vaikeudet, hankalat tunteet ja elämän mutruilut. Asian hyväksyminen on myös ollut vaiheilevaa ja ottanut omaa aikaansa, joka ei ajallisesti todellakaan ole päivissä tai kuukausissa mitattavaa. Parantuminen, asian tietoinen parantaminen taas on jollain tasolla koko ajan, uskoakseni hamaan loppuun saakka jatkuva prosessi. Ajattelen, että parantumisen syvyys on jokaisella yksilöllä omaan kiinnostukseen ja haluun liittyvä.

Omia vaikeita kokemuksiani ei ole helpottanut se, että ympäriltä on aiemmin aika pitkälti puuttunut kehityksellisen trauman tunnistaminen, tiedostaminen ja ymmärtäminen. Syy, miksi haluan kertoa tästä rehellisesti on, että haluan purkaa aiheeseen yleisesti liittyvää häpeää. Kertoa, että vaikka sinä kokisit tukalia tunteita ja hankausta ihmissuhteissa ja elämässä, lähtökohtaisesti sinussa ei ole mitään vikaa. Sinä et ole huono. On hyvin mahdollista, että sinua on kohdeltu huonosti.

Juha Klaavulla on samanlainen ajatusmaailma kuin itselläni sen suhteen, että täysin traumatonta ihmistä ei oikeastaan ole olemassa. Näin ajattelee myös Gabor Maté, joka kirjassaan ’The Myth of Normal’ tuos esiin sen, kuinka trauma tapahtuu meille kaikille.  Traumojen syvyys ja ilmeneminen toisaalta on kovin vaihtelevaa. Klaavu jaottelee ihmiset kolmeen ”traumatasoon”: neuroottinen, epävakaa ja psykoottinen. Suurin osa meistä lihapukuisista on tuolla neuroottisuuden tasolla. Epävakaus vaatii jo enemmän kielteisiä kokemuksia ja psykoottisuus on kaikista vakavinta tasoltaan. Tämä jaottelu on karkea enkä vie tätä tekstiä syvemmin siihen aiheeseen. Suosittelen lukemaan Klaavun kirjan kokonaisuudessaan. Hän avaa kirjassaan asiakaskertomusten myötä tematiikkaa todella ymmärrettävästi ja kiinnostavalla tavalla.

Haluan tässä kuitenkin jatkoksi traumakirjoitukseeni nostaa esiin viisi roolia, joita lapsuuden kehityksellinen trauma aiheuttaa.

Mielestäni nämä esimerkit tuovat hyvin esiin sen, kuinka yleisiä vaikutukset ovat. Esimerkit ovat erään terapeutin jakamia ja olen poiminut ne videosta.

1. Olet ”ylisuorittaja”, joka ei koskaan anna itselleen lupaa juhlia omia saavutuksiaan.

Tämä juontaa juurensa siihen kuinka lapsena opit, että sinun tarvitsee ansaita kokemasi rakkaus, yhteys tai turvallisuus. Nyt olet jatkuvassa kierteessä, jossa teet koko ajan enemmän ja enemmän voidaksesi tuntea noita tärkeitä asioita.

2. Olet ”vahva yksilö”, joka sulkee omat tunteensa pois kokemusmaailmastaan.

Tämä on seurausta siitä, että aikaisemmin kokemiasi ja näyttämiäsi tunteita on käytetty sinua vastaan. Sinua on manipuloitu, häpäisty ja kritisoitu tunteita näyttäessäsi, joten sinulle on turvallisempaa olla tuntematta tai näyttämättä mitään.

3. Olet ”miellyttäjä”, joka pelkää toisten tyytymättömyyttä tai loukkaantumista.

Tämä johtuu siitä, että kasvoit ihmisten kanssa, jotka opettivat sinulle, että saadaksesi sen, mitä tarvitset, sinun täytyy tehdä nämä ihmiset tyytyväisiksi.

4. Olet ”täydellinen lapsi”, jolla on hurjan kovat vaatimukset itselleen.

Tämä nousee sinulle opetetusta mallista, jossa saat rakkautta kun et toimi väärin, vaan toimit niin, että saat toiset ihmiset näyttämään hyvältä. Tämän lisäksi olet oppinut, että huomio ansaitaan kilpailun kautta, koska sitä ei ole muuten riittävästi.

5. Olet ”hoitaja”, toisista huolehtija, joka laittaa muiden tarpeet omiensa edelle ja on aina auttamassa.

Tämä siksi, että lapsena ajattelit saavasi toisilta hoivaa vastapalveluksena, kun sinä hoivaat heitä. Hoivan saamisen sijaan olet huomannut, että lopulta sinä vain ylivenytät omaa jaksamistasi ja jäät miinukselle antamisen ja vastaanottamisen tasapainossa.

Löytyikö sieltä jotain tuttua? Toivon, että näiden lukeminen ennemmin lisäisi ymmärrystä kuin toisi syytöstä itselle tai lähiympäristölle. Tässä maailmassa me kaikki toimimme jonkun tai ehkä jopa toisinaan useamman roolin kautta, rooleja kenties eri yhteyksissä vaihdellen. Tätä toimintaa olemme tottuneet pitämään ”normaalina”, vaikka sillä on yhteys syvempään. Trauma rikkoo jollain tasolla aina yhteyksiä mutta se, mikä on yhteydessä rikkoontunut on myös mahdollista korjata yhteydessä.

Jos omaan lapsuuteen liittyvän katsastelu ja muistelu on kutsuvaa, tässä muutama kysymys:

• Mistä toivoit saavasi huomiota ja kunniaa ollessasi lapsi?
• Mitä sinulle on maksanut, ettet ole voinut tulla näkyväksi niin kuin olisit toivonut, ottaessasi toisenlaisia tekemisen ja huomion saamisen rooleja?

Koetko, että työskentely lapsuusaiheiden kanssa kiinnostaisi, mutta kaipaat siihen tukea? Tarjoamassani Elämäntaideohjauksessa on luovuusterapeuttisilla keinoilla mahdollista herätellä lapsuuteen liittyviä teemoja, tuoden niitä sinun omassa tahdissa katsottavaksi ja löytää itsestä vahvistavia asioita. Kohtaavassa kehohoidossa on mahdollista vahvistaa sinun kehollista hyvinvointia ja saada myös kosketuksellista korjaavaa, hermostoa rauhoittavaa ja lepäävää kokemusta. Kehohoito pohjautuu shiatsuun, refleksologiaan ja klassiseen hierontaan.

Kuullessasi kutsua yhteiseen tapaamiseen, ota yhteyttä p. 0503275122 tai kirsikka.ollanketo@hotmail.com. Laita viestiä ja sovitaan ilmaisesta konsultaatiopuhelusta. Toimin Helsingissä Lapinlahden Lähteellä olevassa Terapiahuone Pesässä.

Itsetuntemustyöskentelyä on mahdollista tehdä myös tutkivan klovnerian kautta. Pidän Helsingissä Kalliolan kansalaisopistolla Tutkivan klovnerian minikurssin kesäkuun alussa. Tästä löydät lisätietoa: https://uusi.opistopalvelut.fi/kalliola/fi/course/9286/

<3 Kirsikka