Kauneus – sydämen kutsu
Kauneutta on herääminen läsnäolon hetkeen
Kevät on luonnon heräämistä, vehreyden puhkeamista, lämmön ja valon huokumista. Kevät saa aistit herkistymään, meistä tulee hetkessä entistä läsnä olevampia. Hymy ja valo nousevat pintaan luontaisesti. Mieli avautuu ja avartuu kohti luontoa, yhteyttä ja tätä hetkeä. Kauneus on heräämisessä ja läsnäolon hetkessä. Joka vuosi lumoudun puiden ensimmäisestä, kevyen hennosta vehreydestä, joka kestää vain hetkisen. Alku vehreyden jälkeen puiden vihreä sävy syvenee kunnes loppukesästä lehdet kellastuvat ja luonto valmistautuu jälleen lepokauteen. Kaikki on muutoksessa ja luonto noudattaa omaa rytmiään.

Sydämen kutsu
Kauneus ei ole vain ulkoisia asioita, vaan se on paikka ja tila sisimmässä, johon hiljainen oleminen ja ihmetys voivat asettua. Se ravitsee sielua, antaa täyttymyksen tunteen. Siinä asuu elämä – rakkaus, elämän mysteeri ja ihme. Kauneus on meissä alati asuva potentiaali, mahdollisuus. Se on kutsu sydämen, aitouden ja luonnollisuuden äärelle. Kääntymällä sisäänpäin, on mahdollista nähdä ja tuntea valo ja rakkaus. Ne ovat aina läsnä, vaikka toisinaan ikävät tunteet estävät näkemästä tai tuntemasta niitä. Kauneus voi paljastaa todellisuuden luonteen. Sisäinen näkeminen, kuuleminen ja halu ymmärtää vievät meitä eteen päin laajentaen tietoisuuttamme vähä vähältä. Elämä virtaa. Aina kun palaa läsnäolevaan tilaan voi kokea, kuinka elämä lahjoittaa loputtoman kauneutensa, rikkautensa ja avaruutensa lahjana, jos sydän on avoin ja herkkä vastaanottamaan, tuntemaan ja aistimaan.

Kauneuden polku tuo meidät kotiin
Kun kesän kukka kasvaa kedolla, se antaa olemuksensa, kauneutensa ja tuoksunsa levittäytyä kaikkialle. Kun luonnollinen energia virtaa meissä, emme mieti tekemisiämme, vaan toimintamme lähtee luonnostaan ja teemme sen, mikä on tarpeellista, oikein ja hyvää. Todellista kauneutta on se, kun kaikki voi asettua ja ilmentää universaalista olemassa oloa ja luontoa. Silloin meistä tulee me, toimintamme kumpuaa sydämestämme ja niistä olosuhteista käsin, missä milloinkin olemme, luonnollisesti, pakottomasti, aidosti ja myötätuntoisesti.
Sydämen sivistys on kaunista
Kauneus voi olla polku, asenne ja ohjaava voima elämässä, joka näyttää suuntaa, tuo väljyyttä ja vapautta elämäämme. Silloin se näyttäytyy tavassamme olla olemassa itsemme, muiden ihmisten ja maailman kanssa.

Rauhallisuus palkitsee vaikeissa ja haastavissakin tilanteissa. Se, että haukun naapurini ja puran häneen oman turhautumiseni, ei vie asioita oikeaan suuntaan, vaan todennäköisesti lukkiuttaa niitä entisestään.
Kun voin kuunnella toista ihmistä aidosti, minun on mahdollista löytää myös ymmärrystä. Jos kykenen näkemään hyvää toisessa ilman kilpailua, sydämeni avautuu kauneudelle ja tuo lisää hyvää ja kaunista tähän maailmaan. Kun sisäinen puheeni on lempeää ja myötätuntoista, voin kannustaa ja olla itseni rinnalla vaikeissakin tilanteissa.
Itsestä, toisista ja elinympäristöstämme huolehtiminen on aina kaunista ja tuo paljon hyvää maailmaan. Aitous, vilpittömyys ja suoruus, ilman että tarvitsee päteä tai esittää mitään, tuo selkeyttä elämään. Kaunista on säilyttää sydämensä herkkänä, avoimena. Kiinnostus ja tervehenkinen uteliaisuus palvelevat elämää ja ne ovat myös unelmien polttoainetta.
Sydämen sivistys näkyy myös siinä, miten kohtelen heikommassa ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä tai olentoja. Myös surussa on kauneutta, se paljastaa sen, mikä on ollut meille arvokasta, rakasta ja tärkeää. Kaunista on kohdata tunteensa ja kantaa niitä ja elämän kokemuksiaan arvokkaasti tekemättä niistä taakkaa lähimmilleen. Toimimalla kauneudesta ja vilpittömyydestä käsin luomme maailmasta paremman ja turvallisemman paikan elää.


