Sana "hihhuli" tukahduttaa syvää viisautta

Olen aina ollut sillä tavoin tulinen luonne, että jos näen epäoikeudenmukaisuutta, syttyy sisälläni roihu.

Yksi näistä asioista on se, miten elämän syvistä ja merkityksillistä asioita puhutaan kuten esimerkiksi ”henkisyydestä” . Valtava asia, koska se on elämä itse, ja silti vielä mikroskooppisen pienen linssin läpi valtavirrassa katsottu. Puhutaan yksisarvisista, hopeavedestä, horoskoopeista ja salaliitoista niputtaen kaikki mahdollinen samaan kategoriaan ja silloin häilyväksi menee se, mihin vetää rajan tärkeiden, tähdellisten, syvien asioiden ja yksittäisten suuntausten välillä.

Kun puhun seksuaalisuuden syvästä voimasta tai oman kehon kuuntelusta, omien ajatusten hallinnasta ja omien varjojen kohtaamisesta, onko se hihhulia? Entä kun menen syvemmälle ja kerron, että se mitä näemme, ei ole ainut, mitä on. Olen aivan varma, että satojen vuosien päästä taas tunnustamme, että tässä ajassa emme ymmärtäneet kuin murusen kehon sisäisestä ja ympäröivästä maailmastamme (sanon taas, koska on ollut aikoja ihmisen historiassa, kun suurempi voima on ollut osa elämää ja tunnustettu asia – tällä hetkellä olemme erkaantuneet tästä luonnollisesta asiasta). Onko se hihhulia? Mulle ei, koska mä olen saanut kunnian nähdä ja kokea ja ymmärtää asioita, jotka eivät ole vielä ns. valtavirrassa ymmärrettyjä.

Minulle välillä sanotaan, että puhut niin rohkeasti näistä asioista ääneen. En oo ajatellu asiaa näin, koska kutsu tuoda tätä esiin on niin vahva, että tukahtuisin, jos en saisi tätä jakaa. Miksi siis en puhuisi sellaisesta, jonka tiedän olevan avain syvään autuuteen, selkeyteen, onneen ja iloon.

Ymmärrän, että leimaamisen pelossa haluaa olla hissukseen, mutta omalta osaltani haluan näyttää, että ei ole kyse ”rajatiedosta”, ”yliluonnollisesta” tai uskonnosta. Se että näita nimiä käytetään, kertoo ettei sen ydin ole vielä auennut. Ns. henkisyyttä ei pitäisi erikseen joutua nimeämään koska kuten sanottu, sen ydin on yksinkertaisesti elämää. Mutta ei kuitenkaan mitä tahansa elämää, sillä se näyttää kuinka valtavan voimakkaita me olemme, kuinka äärettömän viisaita ja kuinka meissä on KAIKKI. Se tekee elämästä orgastisen huumaavaa, herättää unesta ja räjäyttää todellisuuden.

Haluan haastaa sua menemään sillä tavoin oman mukavuusalueesi ulkopuolelle, että olet rohkeasti mitä olet. Mitä useampi pitää tän itsellään, sitä enemmän se isossa kuviossa vaikuttaa siltä, että se on vain harvojen juttu. Mitä useampi alkaa puhua aitouden puolesta, kehon voimasta, energioista, seksuaalisuuden voimasta, alkaa ottaa kantaa siihen kuinka meidän voimaa on niin pitkää ulkoistettu, siitä että on muutakin kuin se mitä nähdään, sen enemmän näistä tulee valtavirtaa.

Sanojen kuten hihhuli ja huuhaa soisin katoavan ainakin niiden suusta, joille asia on auennut syvemmin. Nämä sanat on tarkoitettu hiljentämään sellaista viisautta, jota maailma tarvitsee ja janoaa kipeästi.

”Those Who Dance Are Considered Insane by Those Who Can’t Hear the Music.”

Nyt on aika, jollon musiikki on taas alkanut soida lujempaa. Ja jos sen kuulet, niin ota tanssiaskelia ja hyräile, vaikka muut sun ympärillä eteenpäin kiiruhtaisikin. Sillä kun niin teet, joku joka kuulee samat sävelet, uskaltaa hänkin tapailla askelia. Ja yhtäkkiä sun ympärillä on tanssijoita enemmän kuin uskoit.

Jaan paljon sisältöä Ilon voiman -somesivuilla ♡ Instagram ja Facebook Ilon voima.