Kehon viisaus ja mielen rauha – kehotietoisuuden 4 askelta

Mitä on kehotietoisuus ja miksi se on tärkeää?

Minulla oli ilo olla suunnittelemassa ja ohjaamassa Turku Mindfulness ry:n Kehotietoisuuspäivää viime viikon vaihteessa. Kehon kertomaa oli yhdessä työparin Jorma Luutosen kanssa toteutettu kehotietoisuus päivä. Siitä kumpuavat seuraavat 4 joulukuun blogitekstiä:

1. Mitä kehotietoisuus on ja miksi se on tärkeä?

2. Sisäinen turva rakentuu kehotietoisuudessa

3. Kehon ja mielen suhde – luonnolliseen tilaan palaaminen

4. Keholempeys – lempeän suhteen rakentaminen omaan kehoon.

Lähteenä näihin teksteihin ovat toimineet lähinnä kehotietoisuuspäivän yhteinen suunnittelu, kehotietoisuuspäivän harjoitukset ja kehotietoisuuden kokemuksellinen tutkiminen arjessa.

Kehossamme asuu hiljainen viisaus

Juuri nyt aamulla varhain kehoni tuntuu raskaalta, puoleksi vielä uinuvalta. Takana ehkä hieman liian lyhyet yöunet varhaisen ylösnousun saattelemana, ja mielessä päivän ohjelma ja sen tuomat sekä ilot että vaateet. Tunnistan tilanteen ja taipumukseni valvoa myöhäiseen iltaan. Kehoni viestittää minulle perustarpeista, joista riittävän unen tarve on perustavanlaatuista ja hyvinvoinnille välttämätöntä. Muita perus tarpeitamme ovat mm. nälän, janon, turvallisuuden, itsensä toteuttamisen ja sosiaalisten suhteiden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet, jotka tulisi huomioida. Niiden välillä on hyvä vallita luontainen tasapaino.

Keho on aina läsnä. Sen viestit ovat usein hyvin hienovaraisia, mutta ne voimistuvat, mikäli emme kuuntele tai sivuutamme ne täysin. Keho tietää, mikä meille on hyväksi. Kehossamme asuu hiljainen viisaus. Jos olemme valmiita kuuntelemaan ja kääntymään sen puoleen löydämme kyllä siihen yhteyden. Keho tietää, mikä on meille hyväksi.

Mitä kehotietoisuus sitten on?

Kehotietoisuus on kykyä pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoa. Se on myös hienovaraisten tuntemuksien tunnistamista, kuten hengityksen rytmi, kehon jännitykset ja pehmeys. Keho viestittää meille myös siitä, mitä juuri nyt tarvitaan. Se on sisäinen maailma, jota emme arjen kiireessä useinkaan huomaa. Nykymaailman valtava ärsyke tulva pitää meitä helposti otteessaan. Elämme pään sisäistä elämää, ja keho jää helposti taka-alalle. Kun yhteys omaan kehoon heikkenee, myös stressi, uupumus ja tunteiden tunnistamisen vaikeudet lisääntyvät.

Kehotietoisuus tasapainottaa elämäämme. Se on kuin vastavoima hektisessä arjessamme: se palauttaa meidät omaan kokemukseen, tähän hetkeen, omaan rytmiimme. Kun opimme kuuntelemaan kehon viestejä, opimme samaan aikaan ymmärtämään itseämme syvemmin. Palaamme luonnolliseen läsnäolon tilaan, tähän hetkeen.

Kehotietoisuuden hyötyjä ovat mm. kasvava hyvinvointi, parempi uni, stressin tunnistaminen ja helpottuminen, oman jaksamisen ja rajojen selkeytyminen, tunteiden tunnistaminen, niiden kohtaaminen, uusien näkökulmien löytäminen ja luovuuden lisääntyminen.

Miten oppia kuulemaan ja ymmärtämään kehon viestejä?

Kehotietoisuuden harjoittamiseen emme tarvitse välttämättä pitkiä meditaatioita, jois meillä ei tunnu olevan aikaa niihin. Jo pienetkin pysähtymisen ja läsnäolon hetket tuovat väljyyttä ja hyvinvointia arkeen. Kehomme on aina läsnä, meidän tarvitsee vain pysähtyä kuuntelemaan, kuulemaan sen hienovaraisia viestejä.

Pieniä harjoituksia voi sisällyttää arkeen pitkin päivää. Kyse saattaa olla enemmänkin muistamisesta ja sen huomaamisesta, että tarvitsen väljyyttä ja läsnäoloa, joka vapauttaa. Se ei ole siis yksi pyrkimys lisää arjen vaatimuksiin. Ne ovat vapautumisen ja palautumisen hetkiä. Hetkiä saada olla ja levätä tässä hetkessä omana itsenään, tietoisena.

3 pientä kehotietoisuus harjoitusta:

Hengityksen seuraaminen auttaa ankkuroitumaan kehoon

Hyviä harjoituksia ovat esim. hengityksen kuuntelu: miten hengitys virtaa sieraimissa sisään ja ulos, minkälainen rytmi hengityksellä on. Jos hengitys on hyvin nopea rytmistä ja pinnallista, voi ikään kuin huokaista ja antaa uloshengityksen hieman pidentyä, jolloin hengityskin syvenee ja rauhoittuu. Hengitystä voi seurata myös rintakehällä rintakehän laajentuessa ja supistuessa ja vatsalla sen liikettä aistien. Tällöin huomio on alempana kehossa, jolloin myös ajatukset voivat rauhoittua helpommin.

Kehon pienimuotoinen skannaus eli kehon kuuntelu on myös perusharjoitus

Mitä tunnetaan jaloissa, vatsassa, selässä käsissä, hartioissa ja pään alueella. Ainoastaan tunnetaan, aistitaan, ei arvioida omaa kokemusta, ja suhtaudutaan jokaiseen kokemukseen sallivasti ja hyväksyvästi. Kokemus on juuri tällä kertaa tällainen ja se on ihan ok. On inhimmillistä tuntea tässä tilanteessa näin.

Tietoinen kävely palauttaa meidät läsnäolon tilaan

Tietoista läsnäoloa ja kehotietoisuutta voi harjoittaa kaikkialla, myös toiminnan keskellä. Esimerkiksi tietoiseen kävelyyn ei tarvitse varata välttämättä ylimääräistä aikaa, vaan se voi tapahtua arjen tilanteissa. Voimme suunnata huomion jalkojen tuntemuksiin, askeltamiseen ja kehon liikkeeseen kävellessämme. Voimme myös tutkia hengityksen ja askeltamisen suhdetta. Kävelyharjoituksia voi tehdä eri nopeuksilla, mutta askeleitaan voi tarkoituksella hidastaa, jotta ehditään aistimaan ja tuntemaan jalkojen rullaaminen vasten maata. Tämä voi olla pieni matka vaikka kotiovelta autolle tai bussipysäkille, nojatuolilta keittiöön tai rappusten tietoinen kävely.

Elämä herää meissä

Kehotietoisuus ja elämäntuntu kulkevat käsikkäin. Ne raottelevat meille vapauden, luovuuden ja itsetuntemuksen ovia. Koemme elämän merkityksellisyyttä, kasvamme vahvemmin kohti sitä, mitä jo olemme. Ihmetys asettuu osaksi arkeamme, löydämme vahvempaa yhteyttä myös luontoon ja toisiimme. Elämä herää meissä tuoden mukanaan luontaista tasapainoa, vakautta ja iloa arkeemme sekä lisääntyvää kykyä huolehtia itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme.