Sisäinen turva rakentuu kehotietoisuudessa

Sisäinen turva rakentuu kehotietoisuudessa

Mitä kaipaamme silloin, kun olo tuntuu levottomalta, jännittyneeltä tai kun jokin huoliajatus tai pelko kalvaa mieltä? Mitä kaipaamme silloin, kun saamme yllättäen epämiellyttäviä tai ikäviä uutisia läheisiltämme, entä silloin, kun syntyy mahdottomalta tuntuva konflikti tilanne, jossa ei tunnu löytyvän yhteistä säveltä eikä oikeaa ratkaisua? Löydämme lukemattomia tilanteita, joissa koemme epämiellyttäviä tunteita, jännittyneisyyttä, epävarmuutta, joskus jopa pelkoa tai ahdistusta.

Hermostomme on virittynyt kuin huomaamatta pakene tai taistele taajuudelle. Hartiat jännittyvät, kädet hikoavat, pulssi nousee, otsa kurtistuu ja ajatukset saavat yliotteen. Se, miten reagoimme tilanteeseen voi olla hyvin automaattista, eikä aina kovinkaan viisasta.

Sisäinen turva on kehollinen läsnäolon kokemus

Hermoston tehtävänä on suojella meitä ja pitää meidät turvassa. Usein hermosto aktivoituu myös tilanteissa, joissa emme ole vaarassa, mutta olemme kokeneet joskus aikaisemmin vastaavissa tilanteissa epämieluisia tunteita. Tällöin kaipaamme ennen kaikkea turvan kokemusta, sitä että meillä ei ole mitään hätää ja selviämme kyllä. Sisäinen turva on kehollinen läsnäolon kokemus tässä ja nyt, luottamus siihen, että olemme turvassa. Kehon tuntemukset ovat sisäisiä viestejä, jopa pieniä hälytyskelloja, jotka kutsuvat meitä itsemme äärelle. Parasta mitä voimme tällöin itsellemme antaa, on oma läsnäolomme, rauhoittumisen hetki, jossa sisäinen turvan tunne ja luonnollinen olemisen tila voivat palautua.

Sisäinen turvan tunne on aina mahdollista löytää

Sisäinen turva on välttämätöntä, jotta voimme elää levollisesti, mennä elämässämme eteen päin, huolehtia itsestämme, läheisistämme ja ympäristöstämme parhaalla mahdollisella tavalla. Kun meillä on riittävästi sisäistä turvaa, voimme levätä omassa itsessämme, näemme ja toimimme selkeämmin. Teemme sen, mikä on tilanteen selkiytymisen kannalta hyväksi. Kohdatessamme vaikeuksia, selkeys palautuu läsnäolon ja sisäiseen turvaan palautumisen myötä. Usein vaikeissa tilanteissa kaipaamme eniten turvaa, hyväksyvää ja lempeää katsetta. Toki voimme sitä saada läheisiltämme, mikä on korvaamattoman arvokasta. Olemme kuitenkin itsellemme se tärkein henkilö, jonka läsnäolo on elämässämme kallisarvoisinta. Se, että katsomme tilannetta myötätuntoisesti, otamme vastuuta itsestämme kohtaamalla sopivassa määrin vaikeitakin tunteita, ja antamalla elämän kannatella myös niitä, palauttaa meitä turvan kokemukseen. Siihen, että tässä läsnäolon hetkessä, minulla ei ole mitään hätää. Voin olla rauhassa.

Sisäinen turvan tunne on aina mahdollista löytää. Se on olemassa keho mieli suhteessa, jolloin myös sisäisten voimavarojen on mahdollista palautua hermoston rauhoittumisen myötä. Sisäinen turva on perusta ja luottamuksen tila sille, että voin hellittää ja asiat järjestyvät kyllä. Se on hermoston hätätilan tunnistamista, palautumista läsnäolevaan hetkeen ja keholliseen olemukseen. Tällöin hermosto voi rauhoittua ja mieli voi palautua normaaliin levolliseen tilaansa.

 Sisäistä turvaa voi kehittää, sillä hermosto on hyvin joustava ja muovautuva

Perus turvallisuus on syntynyt lapsuudessamme, siinä miten meidät on nähty ja kuinka olemme tulleet kohdatuiksi. Jos emme ole saaneet riittävää hoivaa ja kanssasäätelyä tunteissamme, kehomme ja hermostomme ovat joutuneet sopeutumaan tilanteeseen. Aikuisuudessa se voi näkyä monin tavoin: rauhoittuminen yksin voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta. Ylivireys purkautuu jatkuvana stressinä ja levottomuutena, alivireys saa taas meidät vetäytymään, olo tuntuu tahmealta ja seurana voi olla jatkuva uupumus. Tunteiden säätelyn vaikeudet ja omien rajojen tunnistaminen saattavat olla myös haastavia. Kehon viestien sivuuttaminen on tavallista, koska arvottomuuden tunne saattaa olla syvällä. Syvä rentoutuminen voi olla puutteellista, kehossa voi olla paljon jännitystiloja, myös kipua ja ahdistusta. Nämä ovat ymmärrettäviä selviytymiskeinoja, jotka ovat auttaneet sopeutumaan. Hermosto on kuitenkin hyvin joustava ja muovautuva. Sisäistä turvaa ja luottamusta voimme vaalia monin keinoin, mm. kehotietoisuus harjoitukset, turvalliset ihmissuhteet ja myötätunnon harjoittaminen ovat meille hyväksi.

Sisäinen turva rakentuu kehomieli yhteydessä ja sitä voi harjoitella

Sisäinen turva on sitä, että pelkomme, levottomuutemme ja huolemme voivat laskeutua. Voimme olla kaiken sen kanssa rauhassa, mitä on. Turvan tunteeseen on aina mahdollisuus löytää yhteys, vaikka se voikin vaatia harjoitusta.

Sisäisen turvan harjoitus voi olla pieni pysähtymisen hetki, jossa tunnemme oman kehomme painon, maan kannattelevan voiman, joka on aina läsnä. Tunnemme kehon, sen asennon ja vakauden istuessamme. Tunnemme ja aistimme hengityksen, joka virtaa omanlaisena virtanaan. Tunnemme hengityksen sieraimissa, rintakehällä ja vatsassa. Voimme tuoda kätemme vatsalle ja rintakehälle, tuntea kehomme rajat ja sen lämpö, joka syntyy kosketuspinnoissa. Hengitys viestii turvasta, joka on aina läsnä. Se sopeutuu aina erilaisiin olosuhteisiin kehon vaatimalla tavalla. Se kannattelee elämääni kaikkialla. Voin olla levollisesti läsnä hengityksessäni. Voin etsiä kehostani myös rauhallisen pisteen, jossa tuntuu juuri nyt hyvältä ja rauhalliselta. Se voi olla pieni piste vatsalla tai vaikka pikkuvarpaassa. Hengittelen juuri tuonne pisteeseen, rauha ja hyvänolon tunne voivat laajentua koko kehoon. Sisäinen turva on tässä hetkessä, kehossani, ja siinä asuu luottamus: juuri nyt kaikki on hyvin. Olen turvassa ja elämä kantaa.