Sinä herätät maailman unesta
Maailmassa on niin monta totuutta kuin on ihmistäkin. Sen sijaan, että epäröimme siinä minkä koemme olevan itsellemme totta, selittelemme, vakuuttelemme… ainoa kaikkia palveleva tapa on keskittää tuo energiakapasiteetti oman sisäisen yhteyden vaalimiseen. Sitä kautta yhteys itsessä turvaistuu, ja saa säteillä siitä syntyvää yhteyden olotilaa ulos päin.
Kirjoitan itseni eläväksi
Kirjoittaminen on yksi vahvuuteni, ja on aivan liikuttavan onnellista ymmärtää, kuinka syvästi se on kytköksissä tarkoitukseeni.
Kirjoitan ja julkaisen siksi, että se on ollut tärkeää tapa tehdä itseäni näkyväksi minulle. Kun tekstilläni on vastaanottaja, sinä, tunnen olevani enemmän totta. Jos kävisin vuoropuhelua vain itseni kanssa, mitätöivä ääni todennäköisesti voittaisi. Kun on joskus tullut näkymättömäksi, näkyväksi pitää tulla tyylillä ’loud and clear’.
Naiseuden voima on ollut mulle äärimmäisen tärkeä alusta tehdä itseäni näkyväksi turvassa. Yhteisössä on voimaa.
Tietoinen parisuhde -kirjoitelmasta muodostin maksullisen verkkokurssin. On vaativaa elättää lapsiaan, kun edes kokoaikainen päivätyö ei meinaa riittää näihin kuluihin. Ajattelin, että ehkä tekstini voisi tuoda meille lisäturvaa. Ilman tätä vääristynyttä rahamaailmaa, missä elämme, ja mikä sanelee niin vahvasti suuntiamme, kirjoittaisin maailman täyteen. Luomisen työtä parhaimmillaan.
Kun olin vielä maailmalle liikaa
Näkymättömyys johtuu siitä, ettei ole tullut varhaisissa vaiheissa, eikä tietysti myöhemmälläkään polullaan, nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, ja sen lisäksi sinut on muovailtu uudestaan, jotta sopisit. Ehkä tähän maailmaan, ehkä vanhemmillesi, ehkä koulujärjestelmään… Meillä on kaikilla oma kokemuksemme.
Ymmärrän tätä kuitenkin hyvin, sillä tämän kaltaista herkkyyttä mikä minua elää, on ollut maailman todella vaikea kohdata ja käsitellä. Meillä ei ole täällä ollut siihen valmiuksia. Se, miten me ollaan totuttu elämään, on niin irti luonnosta, että kosketuspinta hukkuu herkästi.
Onneksi aikuisuudessa yhteys itseen/luontoon/elämään/kaikkeen olevaiseen, on mahdollista löytää uudelleen.
Ja sitä yhteyttä koen, että on mun elämän tehtäväni suojella. Haaveilen kaukaisesta metsämökistä, johon ei mikään ylety. Vain minä ja luonto. Ja totuus.
Siksi kirjoittaminen ja julkaiseminen on ristiriitaista. Se on rohkeutta vaativaa näkyväksi tulemista, mutta samalla kun yhteys itseen syvenee, on sitä tarve suojella kuin kalleinta aarrettaan.
Niin, minä olen tärkeä. Arvokas. Rakastettu. Sitä se on, sen oivaltamista.
Ja toisaalta katse kääntyy onneksi pois vain omasta viallisuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksesta; maailma nukkuu, ja me, löytämällä itsemme, herätellään sitä unesta.
Kiitos että olet matkallani mukana, tekemässä minua näkyväksi, vain olemalla siinä.
