Viimeinen kuulutus
Vuosia sitten lentokentällä erästä parivaljakkoa oli kuulutettu lähtöportille jo useampaan kertaan tuloksetta. Lopulta kaiuttimista kajahti kyllästyneen ja ärsyyntyneen kuuloinen ääni:
”Tämä on TODELLAKIN viimeinen kuulutus!”
En muista saapuivatko karkuteillä olleet herrat paikalle, vain nousimmeko ilmaan ilman heitä.
Viimeisiä kuulutuksia voi elämässä kokea, tai itse kuulutella monenlaisissa muissakin tilanteissa. Erityisesti keho on hyvä niitä meille antamaan erilaisilla kivuilla ja kolotuksilla. Valitettavasti me vaan tapaamme olla kehon huuteluita kuulematta, kunnes on TODELLAKIN sen viimeisen vuoro:
Massiivinen paniikkikohtaus, jalat alta kesken päivän, sängystä ei pääse aamulla ylös, tai yhtäkkiä liikennevaloissa ei enää muistakaan missä on, saati mihin on menossa.
Viimeisiä kuulutuksia voi tulla elämässä eteen esimerkiksi seuraavien kokonaisuuksien kanssa:
- Työhyvinvointi
Riittääkö energiaa työn ulkopuolelle?
Odotatko jatkuvasti viikonloppua ja seuraavaa lomaa, jotta saat levätä?
Onko töiden jakautuminen epätasa-arvoista?
Onko käyttäytyminen työpaikalla asiallista? - Parisuhde
Teetkö kotityöt yksin töittesi päälle?
Hoidatko lasten asiat metatöineen?
Oletko henkisesti ja fyysisesti turvassa?
Oletko teistä aina se, joka kantaa vastuun ja pitää suhdetta yllä organisoimalla yhteistä aikaa ja tekemistä? - Sukulaiset
Arvostellaanko lastenkasvatustaitojasi tai tapaa elää elämääsi?
Syyllistetäänkö, jos et käy kyläilemässä riittävästi (ja kuka sen määrittää)?
Oletko väärä valinta anopin pojalle?
Etkö vielä aikuisenakaan osaa mitään oikein vanhempiesi mielestä?
Itse tehty viimeinen kuulutus on usein ensiaskel kohti parempaa hyvinvointia ja oman näköistä elämää.
Mikä on saanut juuri sinut tekemään TODELLAKIN viimeisen kuulutuksen?
– En jaksa, en halua, tähän on tultava muutos, nyt riittää! –
—
Löydät lisää pohdintojani aiheesta Instagramista tililtäni @askeleita_kohti_hyvinvointia
