Näin epäterve viha voi sabotoida rakkaus- ja seksielämääsi

Koen, että omalla matkallani suurin syy, miksi olen kokenut kipua romanttis-seksuaalisissa suhteissani, on ollut kyvyttömyys olla yhteydessä vihaan terveellä tavalla.

Se, että en ole omistanut täysin vihaani ja ollut siihen yhteydessä terveellä, rakentavalla tavalla, on saanut aikaan sen, että olen projisoinut kumppaneihin sitä, että he eivät ole pystyneet täyttämään tarpeitani niin rakkaudessa kuin seksuaalisuudessa. 

Toisin sanoen sisäinen lapsi minussa on halunnut tulla nähdyksi ja kuulluksi omien tunteiden ja tarpeiden kanssa ja hakenut isällistä hyväksyntää kumppanilta sille, mitä hän ei ole joskus saanut.

Ja koska sisäinen lapsi ei aina osaa olla täysin rakentava näissä ilmaisutavoissaan,  vaan hän on ollut yleensä ”hieman liikaa”, arvaa vaan, kuinka paljon häpeää ja syyllisyyttä olen kokenut asiasta.

Olen onneksi oppinut olemaan itselleni myötätuntoinen ja armollinen. Sillä kyseessä ei ole vain omat haavani, vaan tehtäväkseni on tullut vapauttaa myös sukupolvieni takaisia traumoja ja toki yleisesti naiseuteen liittyviä kipuja vuosituhansien takaa.

Kun sisäinen lapsi on puikoissa, hän ilmaisee tarpeita usein epäterveellä ja epäsuoralla tavalla:

1. Hän ei ilmaise todellisia tarpeita ja tunteita lainkaan, vaan miellyttää ja (konfliktin pelosta) jättää kertomatta ne
2. Hän ilmaisee ne vaativalla tai hyökkäävällä energialla

Kun valitsemme jomman kumman näistä, viha jää epäterveellä tavalla vellomaan sisällemme. 

Olen jo lapsena saanut todistaa, kuinka sukuni naiset ilmaisevat miehiin pettymystä ja luottamuspulaa. Tällöin muistan, kuinka raskasta oli todistaa tätä. Tein päätöksen, jossa en itse toimisi samalla tavalla. Opin pitämään raivoamista toiselle häpeällisenä ja toksisena.

Kunnes tämä trauma halusi tulla näkyväksi ja sitä kautta eheytettäväksi. Kun elämä laittoi minut tarpeeksi tiukalle, esikoislapseni syntymän myötä, tuo patoutunut viha ei enää pysynyt piilossa.

On ollut pitkä matka löytää tie terveeseen vihasuhteeseen ja sen ymmärtämiseen että itse viha ei ole se ongelma, eikä mikään tunne sinällään. Ongelma on se, että vastustamme tunteen tuntemista ja täten se manifestoituu suhteessa yleensä epäterveellä tavalla. Kun soppaan lisätään molempien kyvyttömyys käsitellä tunteita terveesi, on yleensä kunnon sotku valmis.

Tänä päivänä olen kiitollinen tästä matkasta, vaikka se onkin ollut ajoittain hyvin haasteellinen. Kun olen löytänyt tien siihen, että sen sijaan, että vihani olisi jotenkin piilossa pidettävää, hävettävää, rumaa tms. se onkin suuri voimani!

Se, että itse hyväksyn sen on yksi askel. Toinen askel on se, että annan tämän energian liikkua kehossani säännöllisesti. Kolmas askel on se, että annan tämän energian näkyä myös yhteydessä toisen kanssa (ilman, että projisoin tai vahingoitan toista). Kun olen oppinut näitä, koen vihan tavallaan puhtaammin ja saan sen helpommin myös voimavarakseni. Kehollisuuden myötä se myös transformoituu nopeammin esimerkiksi iloksi ja nautinnoksi.

Jos emme ole terveessä yhteydessä vihaan, vuodamme oman voimamme pois. Miellytämme, alistumme ja kulutamme elämänenergiamme pois tai sitten syytämme muita omasta tilanteestamme tai pahasta olosta. Tyydymme vähään, kun voisimme saada paljon parempaa.

Terve yhteys vihaan auttaa meitä olemaan vahvasti itsemme puolella. Se tukee siinä, että meillä on selkeät standardit sille, miten meitä kohdellaan. Se auttaa meitä laittamaan rajat sille, joka ei kuulu meille ja joka yrittää painaa meitä alas. Sen kautta löydämme yleensä uuden paikan esimerkiksi suhtautua näennäiseen haasteeseen, joka on elämässäsi.

Monella meistä on pelko omaa tai toisten vihaa kohtaan. Se on täysin luonnollista, jos olemme joutuneet olemaan turvattomassa ympäristössä, jossa vihaa on ilmaistu ”pelottavasti”. Tarvitsemmekin turvallista ympäristöä tutustua siihen, jotta siihen liittyvä lataus voi pehmentyä hermostossamme.

Terve yhteys vihaan mahdollistaa myös vahvemman yhteyden omaan seksuaaliseen nautintoon. Kun sallimme ”all of me”, voimme päästä ekstaattisiiin tiloihin. Olennaista olisi rakentaa sisäinen turvasi niin vahvaksi itsessäsi, että itsesi supistaminen ja hylkääminen ei tule enää kuuloonkaan.

Vihaa ei aina tarvitse ilmaista ulos voimalla. Joskus riittää lempeä, mutta jämäkkä EI KIITOS, TÄMÄ EI TUNNU HYVÄLTÄ. On kuitenkin tärkeä olla yhteydessä monipuolisesti vihaan ja löytää sitten tilannetta palveleva tapa.

Koen, että naisen viha ja raivo ja myös seksuaalisuus ovat edelleen tabuja yhteiskunnassamme. Oma missoni on se, että nämä löydämme tasapainon ja täyttymyksen itseämme ja elämäämme kohtaan sallimalla nämä puolet itsessämme.

Resonoiko nämä teemat sinussa?

Yksilövalmennuksessani tuen yksilöllisesti luomaan tervettä suhdetta niin vihaan kuin nautintoon (ja kaikkeen siltä väliltä). Laita viesti, jos haluat kartoittaa tilanteesi: heidikuu@gmail.com

Pyhä viha ja seksuaalivoima – retriitti naisille 16-18.8. Täällä olemme tämän teeman äärellä. Olet lämpimästi tervetullut!