Vaikka valitsen toisin, tuen sinua kun teet omat valintasi

On pieniä ryhmiä ja yhteisöitä, joissa toisten naisten tuki on turvattu. Uskon, että ihminen on myös tarkoitettu elämään yhteisöissä joissa jokaisen kohtaaminen on mahdollista. Mutta onko tämä mahdollista nykymaailmassa?

 

Naiset ovat pitkään olleet alistetussa asemassa. Naisen seksuaalisuus on ollut pelottavaa ja piiloteltavaa. Tämä näkyy asenteissa tänäkin päivänä. Kehon voimaa on vähätelty, kuukautisista on tehty jotain hävettävää ja likaista. Myös lasten saaminen vaikutukset ovat kasaantuneet naiselle, häpeä sekä ei-toivotuista lapsista että siitä jos lapsia ei toiveista huolimatta saada.

 

Samassa pätee edelleen. Syntyvyyden laskusta puhuttaessa syyttävä sormi kohdistuu naisiin, mutta kotiäitiyskin on pahasta. Lapsettomat tuhoavat kansantalouden, lapsia tekevät ympäristön. Teet miten hyvänsä, jonkun mielestä elät elämäsi väärin. Lähdemme helposti tähän vastakkainasetteluun, oma valinta on parempi ja mikäs sen helpompaa kuin puolustaa sitä toisen kustannuksella.

Yleensä näistä patriarkaatin luomista normeista poikkeava nainen saa kauhistelua tai pilkkaa osakseen. Avoimesti seksuaalinen, omaa kehoaan rakastava, tietoisia valintoja elämässä tekevä tai asioista oikeilla nimillä puhuva nainen nainen on jotain, mikä kiireesti pyritään palauttamaan ruotuun. Aiemmin olen kirjoittanut myös siitä, miten paljon imetys, tuo huoran ja madonnan omituinen yhdistelmä, nostaa esiin häpeää ja kontrollin tarvetta. Sama pätee vaikkapa parisuhteissa, synnytystavassa tai työelämässä harvinaismpia valintoja tekeviin naisiin.

 

Tällä hetkellä keskusteluja käydään paljon somessa, mikä ei tietenkään auta paremman keskustekulttuurin luomista. On täysin ymmärrettävää, että toisten valinnat, rohkeus tai erilaisuus herättelevät kipupisteitä, ylisukupolvisia traumoja ja syvälle juurtuneita oppeja siitä millainen naisen on oltava tai miten tässä yhteiskunnassa tulee toimia. Mutta ne on uskallettava kohdata, käydä läpi, ja olla siirtämättä eteenpäin.

Voimmeko seistä toistemme tukena? Puhua toisten valinnoista ilman tarvetta vastakkainasettelulle? Hyväksyä toisen valinnat ja mielipiteet hänelle oikeina, kiinnostua niiden taustoista ja juurisyistä vaikka itse valitsisimme toisin? Puolustaa toisen oikeutta tehdä kuten hän parhaaksi kokee, vaikka emme itse toimisi samoin? Myös toisten tekemien valintojen aiheuttamista tunteista voi ja pitää puhua. Vaikka vastuu tunteista on ihmisellä itsellään, voimme myös antaa tukea niiden käsittelyyn.

 

Rakkaudella,

Kiia Kakko

www.vakevaakka.fi

 

Kirjoittanut
Lisää kirjoittajalta Kiia Kakko

Mitä jos tärkeintä onkin se, mitä sinussa tapahtuu?

Mitä jos tärkeintä onkin se, miltä sinusta tuntuu ja mitä sinussa tapahtuu?...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.