Vaihtoehtohoidot ovat osa itsemääräämisoikeutta

Täydentävät hoitomuodot puhuttavat, mikä ei ole ihme. Täydentävien hoitomuotojen kirjo on hyvin laaja ja valvomaton kenttä. Täydentäviksi hoidoiksi lasketaan niin vakiintuneet ja tulokselliset perinnehoidot, kuin yksittäisten huijarien omat hoitomenetelmät.

En ole alan ammattilainen, mutta keskustelu on hämmentänyt minua, koska olen pitänyt täydentäviä hoitoja arkipäivänä elämääni vahvasti kuuluvan asiakasryhmän, eli perheellisten elämässä. Raskaanaolevat, synnyttäjät sekä vauvat ovat hyvin usein tiiviisti lääketieteellisen hoidon asiakkaina, mutta hyödyntävät paljon myös vaihtoehtoisia menetelmiä.

Vaihtoehtoiset hoidot, täydentävät hoidot, uskomushoidot

Länsimaisen lääketieteen ulkopuolisilla hoitomuodoilla on monia nimiä. Suurin osa käyttää hoitoja kuitenkin täydentävinä, eli lääketieteellisen hoidon lisänä tai terveyden edistämiseen. Täydentäviä hoitoja saa Suomessa pääasiassa vain julkisesti tuetun terveydenhuollon ulkopuolella. Kotimaista tutkimusta aiheesta on vähän. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee jäsenmaitaan lisäämään yhteistyötä lääketieteen ja täydentävien hoitomuotojen käytössä tavanomaisen terveydenhuollon piirissä.

Suhtautuminen täydentäviin hoitoihin vaihtelee jopa pohjoismaiden kesken. Tutkimustietoa täydentävistä hoitomuodoista on olemassa kansainvälisesti useilta tieteenaloilta. Sitä tunnetaan Suomessa huonosti. Kotimaassa alan tutkimusta on vähän, mutta esimerkiksi Ruotsi on lisäämässä koulutusta ja tutkimusta aiheesta. Norjassa yli puolet sairaaloista tarjoaa potilaille täydentäviä hoitoja. Myös Suomessa osa lääkäreistä ja muista terveydenhuollon ammattilaisista tekee myös täydentäviä hoitoja, kuten akupunktiota tai vyöhyketerapiaa.

Ajoittain on esillä hoitoja rajoittava lakiesitys, puoskarilaki. Laki tahtoo rajoittaa viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomien hoitomuotojen markkinointia ja käyttöä sekä oikeutta tutkia ja hoitaa potilasryhmiä ja sairauksia. Suomessa ei tällä hetkellä ole täydentäviähoitoja ja niiden harjoittamista koskevaa erityislainsäädäntöä. Huolena on aiheellisesti potilasturvallisuus. Täydentäviä hoitopalveluja ostavalla asiakkaalla ei ole suojaa asiakkaana, eikä palvelun tarjoajilla ole vaatimuksia pätevyyden suhteen.

Synnyttäjän valinnanvapaus puhuttaa

Puoskarilaki nostaa raskanaa olevat yhdeksi potilasryhmäksi, jonka kohdalla rajoituksia tulisi pohtia. Ymmärrän näkökulman, jossa halutaan estää hurahtamaan johonkin, mikä voisi vaarantaa sikiön terveyden. Tämä kuvastaa kuitenkin hyvin nykyistä vastakkainasettelevaa ilmapiiriä hoitojen välillä.

Osa synnyttäjistä Suomessa on kuitenkin tyytymättömiä valinnanvapautensa toteutumiseen terveydenhuollon nykyisessä tilanteessa. Aiheen tiimoilta on ajoittain noussut otsikoihin sisätutkimukseen pakottaminen, vapaus valita henkilöt jotka osallistuvat hoitoon, mahdollisuudet kotisynnytykseen tai suunniteltuun sektioon. Synnyttäjien lisääntyvä tieto ja toivomukset oman hoitonsa ja synnytyksen suhteen ovat lisääntyneet.

Yhdistys tarjoaa monipuolista tietoa liittyen odotukseen ja synnytykseen ja tukee yksilöä löytämään oman tapansa olla raskaana. Jokaisella tulee olla vapaus valita missä, miten ja kenen kanssa synnyttää. Yhteiskunnallisella tasolla yhdistyksen tavoitteena on varmistaa, että yksilön valintoja ja päätöksiä kunnioitetaan äitiyshuollossa, ja aito mahdollisuus valintaan säilyy. Jokainen on itse oman hyvinvointinsa paras asiantuntija.”, Aktiivinen synnytys Ry:n nettisivut.

Vuonna 2019 käynnistyi Minä myös synnyttäjänä -kampanja, jossa synnyttäjät toivat julki kokemaansa synnytysväkivaltaa. Joukossa oli ilman synnyttäjän lupaa tehtyjä toimenpiteitä, kuten välilihanleikkaus tai ilman suostumusta annettuja lääkkeitä tai puudutuksia. Kampanja herätti sekä terveydenhoidon että suuren yleisön piirissä paljon keskustelua muun muassa synnyttäjän kunnioittavasta kohtaamisesta, synnyttäjän kuulemisesta hoidon suunnittelussa sekä rutiinitoimenpiteiden tarpeellisuudesta.

Aihe on herkkä, yksityinen ja henkilökohtainen, ja samalla tavalla kuin lääketieteen ulkopuolisiin hoitoihin suhtaudutaan usein epäluotettavina ja jopa vaarallisina, synnytyksiin suhtaudutaan riskitilanteina, joissa suurin tieto ja valta on lääkärillä.

Arkipäiväinen apukeino vai vaihtoehtohoito?

Millaisia palveluja nämä potilasryhmät sitten käyttävät? Luettelen tässä muutamia lääketieteen ulkopuolisia melko tavallisia keinoja, joita käytetään joko terveyden edistämiseen tai hoitomuotona.

Ensin on kuitenkin todettava, että täydentävän hoidon raja on hyvin häilyvä, ja asiaan vaikuttaa myös millaisella osaamisella hoitoa tehdään. Ihmisillä on eri käsitys siitä, mikä on humpuukia ja mikä toimiva hoitomuoto. Ihmiset myös saattavat tavoitella erilaisia vaikutuksia, ja hyötyä erilaisesta kohtaamisesta hoidossaan. Osa ennen täydentäväksi hoidoksi mielletyistä hoitomuodoista on nykyään melko yleisesti käytettyjä. Osteopaatti on Valviran suojaama ammattinimike, ja Lohjan sairaala tekee pilottitutkimusta vyöhyketerapian vaikutuksesta koliikkivauvoihin, ja on ylittänyt näin raja-aitaa täydentävien hoitojen ja lääketieteen välillä. Koliikkivauvojen hoito vyöhyketerapialla ja osteopatialla on melko tavallista.

Vanhempien mukaan vyöhyketerapia rentoutti ja rauhoitti vauvaa, vähensi kehon jännitystiloja, koliikki-itkua, levotonta liikehdintää, paransi unen laatua ja helpotti vatsan toimintaa. ” -Loppuraportti Lohjan pilottitutkimuksesta, 2019. Linkki tekstin lopussa.

Jooga on intialaista perinnettä, joka on kokonaisvaltaista itsehoitoa. Nykyään se on monille kehollista terapiaa, meditaatiota ja mielen ja kehon hallintaa. Monet odottajat hyötyvät raskausjoogasta, joka valmistaa sekä kehoa että mieltä tulevaan koitokseen ja helpottaa raskaudenajan vaivoja. Jooga auttaa tutustumaan muuttuvaan kehoon, sekä auttaa löytämään keholle sopivaa liikettä, lepoasentoja ja hengitysrytmiä. Raskausjoogaa onkin tarjolla useimmissa kunnissa, sekä yksityisten yritysten tarjoamana että kansalaisopistojen valikoimissa. Myös synnyttäneille äideille ja vauvoille on omat tuntinsa.

Osa odottajista hakeutuu synnytystä käynnistäviin hoitoihin, jos tiedossa olisi muuten lähiaikoina lääkkeellinen käynnistys. Lääketieteellinen käynnistys lisää riskejä sekä toimenpiteiden määrää synnytyksessä, sekä saattaa lisätä synnyttäjän kipuja. Vaihtoehtoiset menetelmät käsitetään keholle lempeäksi, synnytykseen valmistavana hoitona. Synnytystä voi yrittää käynnistää esimerkiksi akupunktiolla, akupisteiden painelulla ja hieronnalla tai vyöhyketerapialla. Myös sairaalassa saatetaan käyttää akupunktiota synnytystä edistävänä hoitona.

Myös synnyttäjät käyttävät täydentäviä hoitokeinoja useimmiten lääketieteen ohella. Jokainen synnyttäjä käyttää lääkkettömiä kivunlievityskeinoja, ja suurin osa lääkkeellisiä siinä vaiheessa kun kokee lääkkeettömät keinot riittämättömiksi. Sairaaloilla on tarjolla koko ajan enemmän lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä.

Lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja voivat olla esimerkiksi liike, hengitys, vesi, lämpöpussi. Myös guasha-kampa, tens-laite aqua-rakkulat ja akupunktio ovat käytössä olevia kivunlievityskeinoja. Tens-laite lähettää sähköimpulsseja, jotka häiritsevät aivoihin kulkeutuvaa kipuimpulssia ja saa kehon oman kivunlievitysjärjestelmän, endorfiinit, toimimaan. Ärsykkeet estävät kipuärsykkeiden etenemisen selkäytimestä aivoihin. Alaselkään laitettavat aqua-rakkulat aiheuttavat kipua ihon alla, ja ikäänkuin siirtävät näin supistuskivun selkään. Gua sha -kampa on perinteinen kiinalainen hoitomuoto, jossa ihoa kammataan esimerkiksi kivisellä kammalla. Näitä vaihtoehtoja on usein saatavilla sairaalojen kivunlievitysvalikoimassa.

Mielen voimaa vai valheellinen vaikutus?

Synnytystä ylläpitävät hormonit. Oksitosiinia erittyy miellyttävässä ja rauhallisessa mielentilassa, ja se saa kohdun supistelemaan. Kun kehoa rasitetaan yli sen normaalin sietokyvyn, endorfiinihormonia alkaa erittyä. Ne ovat kehon oma kivunlievitysjärjestelmä, ja antavat voimaa ja energiaa. Adrenaalia erittyy, kun synnyttäjä kokee tulleensa häirityksi, ja se saa samalla oksitosiini- ja endorfiinihormonin tuotannon vähenemään ja siten hidastaa supistuksia, mikä saattaa pysäyttää synnytyksen etenemisen. Synnytyksessä ihminen on lähimpänä eläintä, kuin missään muussa tilanteessa nyky-yhteiskunnassa. Myös synnytysosastot pyrkivät nykyään kodinomaisuuteen mahdollisuuksiensa mukaan.

Synnyttäjän omalla mielentilalla on suuri merkitys synnytyksen sujumiseen. Myös Hypnosynnytys-menetelmän suosio kasvaa koko ajan. Menetelmä perustuu synnyttämiseen syvärentoutuneena, ja synnyttäjän positiivisten mielikuvien harjoitteluun sekä ylläpitämiseen synnytyksen aikana.

Useiden täydentävien hoitomuotojen vaikutukset ylittävät plasebo-tason, mutta tässä asiassa mielenkiintoista on suhtautuminen plaseboon. Vaikutusta pidetään usein valheellisena, mutta synnyttäjää saattaa auttaa jo oman mielentilan muutos. Kun synnyttäjä kokee olevansa rento ja rauhallinen ja turvallisessa ympäristössä, vauvan vointi on parempi ja synnytys etenee luonnollisesti. Synnytysten hoidossa oloon vaikuttaminen mielen voimalla on tavallinen ja positiivinen vaikutus.

Kieltoja, rajoituksia, tutkimusta?

Jokainen täydentäviä hoitoja käyttävä varmasti hyötyisi potilasturvallisuuden lisäämisellä, palvelujen laadun valvonnasta, hoitajien pätevyydestä että mahdollisuudesta valittaa epäeettistestä toiminnasta. Asiakkaiden suojaamiseksi toimenpiteet ovat tarpeet.

Otetaanko mahdollisissa rajoituksissa huomioon raskaanaolevien synnytykseen valmistavat toimet, kivunlievitysmahdollisuuksien säilyminen? Entä hoitojen laatu, käyttäjien määrä, asiakkaiden tyytyväisyys?

Raskaanaolevat ja synnyttäjät ovat kykeneviä tekemään päätöksiä omasta puolestaan, ja täydentävät hoidot ovat heille hyvä mahdollisuus muun hoidon ohella. Heidän valintojaan voisi myös helpottaa se, että turvallisen palveluntarjoajan löytäminen olisi helppoa ja valvottua. Myös epävarmuus toivotun hoidon saatavuuden suhteen saattaa olla suuri stressin aihe.

Perheellisen näkökulmasta päätökset täydentävien hoitojen suhteen eivät ole mustavalkoinen asia. Näkisin yhteistyön lisäämisen lääketieteen ja vaihtoehtomenetelmien välillä tarpeellisena, sekä läpinäkyvyyden lisäämisen.

Lisää:

Puoskarilaki: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_54+2018.aspx

https://www.ebm-guidelines.com/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ttl00405

Kansainvälistä tutkimusta:

https://nafkam.no/en

https://www.regeringen.se/rattsliga-dokument/statens-offentliga-utredningar/2019/03/sou-201915/

https://www.who.int/medicines/publications/traditional/trm_strategy14_23/en/

Äidit ja vauvat:

Gua sha -kamman käyttö https://www.youtube.com/watch?v=iNRp_fsJdpw

Lohjan sairaalan tutkimus: https://lkl-fi-bin.directo.fi/@Bin/9f25d893353fa0755026c709a2c3699e/1580029581/application/pdf/179094/Loppuraportti%20Lapsi%20-%20ja%20Luonto%20s%c3%a4%c3%a4ti%c3%b6lle%202.12.2019%20Koliikkivauvojen%20hoito%20vy%c3%b6hyketerapialla.pdf

Raskausjooga: http://hamila.fi/synnytys-ja-aitiys/raskausjooga/

Kirjallisuutta:

Balaskas, Jane: The new active birth

Rautaparta, Malla (2010): Raskaus, synnytys, äitiys: Äidiksi omaa kehoa kuunnellen

Haataja, Minna: Hyvä syntymä

Kirjoittanut
Lisää kirjoittajalta Kiia Kakko

Vanhemmat, ollaan lempeitä toisillemme

Jos kuopukseni olisi ainokaiseni, olisin luultavasti aika varma omasta kyvykkyydestäni kasvattajana. Hän...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.