Tunnekamut

Hello!

Naurujoogaopettajana kohtaan joskus sellaisia odotuksia, että olen aina iloinen enkä koe esimerkiksi surua, vihaa tai pelkoa. En usko, että se on edes mahdollista. Tai jos joku on jatkuvasti pelkästään iloinen, ehkä hän ei uskalla kohdata omia tunteitaan.

Kysymys ei nähdäkseni olekaan siitä, koemmeko erilaisia tunteita vaan siitä, olemmeko tarpeeksi rohkeita kohtaamaan ne – hyvät ja huonot tunteet – karkaamatta, torjumatta tai tukahduttamatta.

Yksiä pelottaa ilo ja rakkaus, toisia taas viha ja suru. Tunteet tulevat kuitenkin joka tapauksessa hyväksyipä ne tai ei. Omalla kohdallani olen huomannut, että jos annan tunteiden tulla sellaisinaan, ne väistyvät nopeasti eivätkä jää muhimaan kehooni. Niinpä olen päättänyt tehdä tunteista ystäviäni, tunnekamuja.

Tunteiden kesyttäminen

Kun tunteisiin alkaa tutustua, ne voivat aluksi tuntua pelottavilta lohikäärmeiltä. Yksi harjoitus, joka helpottaa tunteiden kesyttämistä eli kohtaamista, on niiden nimeäminen.

On paljon helpompaa kohdata tunteet, kun ne ovat vanhoja tuttuja tyyliin “Kas Pentti Pelkohan se siinä. No terve. Eipä tässä hätää. Istutaan yhdessä alas ja katsotaan, mikä minua nyt pelottaa.”

Mitään tunnetta ei siis tarvitse ohittaa tai piilottaa, vaan niiden voi antaa tulla ja mennä. Mikään tunne ei ole varsinaisesti hyvä tai paha, vaan niillä on erilaisia viestejä. Tarvitaan kuitenkin rohkeutta ja tilaa, jotta tunteen voi kohdata ja kuunnella sen tuoman viestin.

Tunteiden nimeämisen myötä olen huomannut, että kun annan tunnetiloille nimiä, minun on helpompaa hyväksyä sellaisia puolia itseäni, joista en oikein pidä.

Olen esimerkiksi ajatellut, että en saisi tuntea katkeruutta tyyliin “Olen henkisellä polulla ja haluan keskittyä rakkauden ja ilon tunteiden lisäämiseen ja ohmygod, katkeruus on syntiä.”

Mutta kun nimesin katkeruuden Katri Kaunamieleksi, ymmärsin, että se on yksi tunne tunteiden joukossa ja kertoo siitä, että olen menettänyt jotain itselleni tärkeää tai minua on loukattu. Niinpä Katri Kaunamielikin saa tulla kylään niin halutessaan. Hänen vyöryessä päälleni hyökyaaltona voin istua tuonkin tunteen kanssa ja kysyä itseltäni, mikä sen laukaisi.