Ihminen on kerroksia, äärettömiä kerroksia. Joka päivä, joka hetki, me lisätään tai kuoritaan. Me peilataan jatkuvasti olemistamme suhteessa muuhun maailmaan, ja käsitetään itsemme kokemusperäisesti. Tietoinen matkaaja on hyvin hereillä siitä, miten nuo kerrokset asettuvat. Kun teemme tietoista työtä, saamme mahdollisuuden…
Heräämisen matka on raakaa, mutta lopulta palkitsevaa. Raakuus on sitä, että joudut vastakkain syvien varjojesi kanssa ja toisinaan kyse on jostain todella kipeästä. Vaikeinta on kuitenkin ollut niissä hetkissä, kun ytimessä näkyy jotakin rumaa ja häpeällistä. Kokemuksestani kuitenkin jo tiedän,…
Oletko sinä jo löytänyt elämääsi sen oikean? Sen erityisen ihmisen, joka on sinulle juuri hyvä. Sellaisen, joka ymmärtää sinua, tukee matkallasi ja hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet. Se oikea arvostaa sinua – ei vain parhaimmillasi, vaan myös silloin, kun…
Koko maailman kipu kumpuaa haavoista, jotka ovat jääneet näkymättömiin. Unohdetut ja pois painetut. Häpeälliset salaisuudet ja ne niin kipeät ja tuskalliset, polttavat, joiden uudelleen valoon tuominen merkitsisi melkein kuolemaa. Vähintään koko maailman romahtamista. Paradoksaalista on, että päin vastoin olemme vain…
Meillä on varmasti kaikilla välillä niitä vaikeita elämäntilanteita, milloin olemme voimattomia ja saatamme tuntea hukkuvamme pimeyteen. Emmekä ihan tiedä miten löytää takaisin valoon, elämän iloon tai omaan voimaamme. Ne ovat hetkiä, missä helposti kadotamme oman sisäisen valomme ja unohdamme oman…
Maailmassa tapahtuu nykyään niin hurjia asioita, että vähemmästäkin pelästyy. Pelolle ei kuitenkaan kannata antaa valtaa. Pelko horjuttaa luottamustamme hyvään, tekee voimattomaksi, rakentaa muureja ja saa meidät suhtautumaan toisiimme epäluuloisesti. Sehän ei edistä rauhaa, suvaitsevaisuutta ja rakkautta maailmassa – päinvastoin. Jos…
“Elämä antaa meille takaisin sen, minkä annamme toisillemme.” Tämä huolellisin ristipistoin kirjailtu teksti huoneentaulussa keramiikkakippojen, liinojen ja kynttilöiden joukossa lahjatavarakaupassa pysäytti. Kaikissa henkisissä suuntauksissa korostetaan tavalla tai toisella meidän kaikkien yhteistä alkuperää, yhteyttä toisiimme, lähimmäisenrakkautta. Sitä, miten tärkeitä olemme toinen…
Vääntäydyin vastoin tapojani aamuvarhaisella jumppaan, koska aamutunti oli helpoin mahduttaa tiiviiseen aikatauluun. Väsytti armottomasti. – No en mä kyllä pelkästään sulle ala mitään tuntia pitää, jos ei muita tule, kuului ohjaajan hyvän huomenen toivotus. Onneksi paikalle ilmaantui pari muutakin urheaa…
Epäilin pitkään salaa, että muille jaettiin heti tänne synnyttyä jonkinlainen elämän käyttöohje, joka minulle unohdettiin antaa. Tai ehkä alussa pidettiin infotilaisuus, jonka missasin. Miksi muuten kaikki olisi välillä ollut niin kamalan vaikeaa? Jotenkin kummasti toiset tuntuivat aina tietävän, missä mennään…