Häpeä on salakavala. Se osaa mennä pensaiden ja puiden taakse piiloon ja väittää ettei ketään ole paikalla. Häpeä häpeää itseään, siksi se vetää ylleen mitä eriskummallisimpia roolivaatteita. Häpeä osaa taitavasti leikkiä piilosta, sillä se on erinomainen naamioituja. Se voi hiippailla…
Mieleni poistuu paikalta herkästi. Takaovesta se livahtaa ulos ja kääriytyy puutarhan perällä olevan torkkupeiton uumeniin. Väsymys on verho, jonka takana se kai kokee olevansa suojassa. Mitä on menossa nyt? Tummat tunnot pyrkivät iholle ohuina säikeinä. Ne kietoutuvat kehooni kuin huutomerkkeinä,…
Kuukausia löysin itseni tilasta, jossa katselin vihkoa pöydällä, mutta aina avatessani sen päädyin vain tuijottamaan tyhjää sivua. Aloitin aina, kirjoitin päivämäärän oikeaan yläkulmaan ja päivä toisensa jälkeen päädyin viivaamaan edellisen päivän yli. Kunnes lopulta annoin vihkon olla ja sisäiselle…