hyväksyminen

Kuolema

Kuolema

Vanhan ja uuden välissä on tyhjyys. Kuolema. Vanhaa ei enää ole, eikä uusi ole vielä syntynyt. Olo on hatara. En ole varma, missä on kotini ja sydämeni, paitsi minussa. En ole varma mistään, ja se saa olla niin. Antaudun. Hakeudun…

Pyhä Raivo

Pyhä Raivo

Vihan nieleminen sairastuttaa ja sulkee luukut, josta elämä virtaa sisään. Raivon rajoittaminen tekee voimattomaksi ja saa elämänvoiman valumaan lattiakaivosta alas. On pelottavaa tuntea raivoa, jos se on jäänyt vieraaksi tunteeksi. On pelottavaa olla raivonsa kanssa näkyvä. Tulla nähdyksi kokonaan. Raivo…

Ystävällisyys elämänasenteena – vaaleanpunaista huttua vaiko voimallista muutosenergiaa?

Ystävällisyys elämänasenteena – vaaleanpunaista huttua vaiko voimallista muutosenergiaa?

Ystävällisyys elämänasenteena – vaaleanpunaista huttua vai voimallista muutosenergiaa? Pian on jälleen ytävänpäivä. Voimme juhlia ystävyyttä ja nähdä sen arvon toinen toisissamme. Voimme myös muistaa niitä lähimpiämme, jotka ovat kenties yksin, joutuneet syrjään ja potevat yksninäisyyttä syystä tai toisesta. Meillä on…

Kahden siskon tarina

Kahden siskon tarina

Olipa kerran kaksi sielua, jotka olivat lähteneet kokemaan ihmisyyttä sisaruksina. Toinen järjellä, toinen sydämellä. Kun elämä oli koettu, selontekoon ensin saapunut järkevä sisko totesi: ”Punnitsin vaihtoehtojen välillä ja valitsin yleensä sen, joka oli järkevin. Järkevyyden määrittelin yleisten normien mukaan. Elämä…

Paljon paljastava aikamme

Paljon paljastava aikamme

Tämä aika on intensiivistä, varsinkin, jos ohjautuu somessa ja mediassa vallitsevaan kahtiajaon maailmaan. Tämä aika näyttää meidän kivut, vihan ja pelot. Meidän keskeneräisyyden. Kohtaamattoman, pinnan alle piilotetun, työstämättä jätetyn. Se näyttää myös konkreettisesti paljonko meissä on sydämen viisautta. Me ollaan…

Tornitalo kaatuu

Tornitalo kaatuu

Pelkäsin tätä syksyä, aavistin jonkin olevan tulossa. Ja niin kävi: kun syksyn ensimmäiset kirpeät aamut koittivat, vyöryi pyörremyrsky vakaasti kyselemättä päälleni.  Kesän leppoisuus oli vain muisto, kun tunsin sisuskalujeni vapisevan ja jonkin kauan sitten sisälleni rakennetun olevan romahdusvaarassa. ”Tornitalo huojuu….

Unohdettu sisäinen lapsi

Unohdettu sisäinen lapsi

Sisäisen lapsen äärellä on hyvä olla vaiti ja kuunnella. Se säikähtää kovin helposti ja häipyy kulman taa pienimmästäkin äkkiväärästä liikkeestä. Kun tuon lapsen havaitsee lähellään, voi melkein onnitella itseään, että on päässyt lähietäisyydelle tämän harvinaisen vieraan kanssa.  Paitsi ettei se…

Luonnon elävöitttävä voima – elämänoppaamme

Luonnon elävöitttävä voima – elämänoppaamme

Luonnon elävöittävä voima – elämänoppaamme Lemmikkini ilo on sanoinkosketeltavaa innostusta ottaessani sen hihnan esille ja lähtiessämme tuiki tavalliselle aamulenkille. Kierrämme tälläkin kertaa tutun lenkin, joka kulkee keskustasta hieman sivuun ja vilkkaasti liikennöidyn lähikaupan ohi. Muutaman risteyksen päästä käännymme tielle, jossa…

Häpeä

Häpeä

Häpeä on salakavala. Se osaa mennä pensaiden ja puiden taakse piiloon ja väittää ettei ketään ole paikalla. Häpeä häpeää itseään, siksi se vetää ylleen mitä eriskummallisimpia roolivaatteita. Häpeä osaa taitavasti leikkiä piilosta, sillä se on erinomainen naamioituja. Se voi hiippailla…

Varjoilla on asiaa

Varjoilla on asiaa

Mieleni poistuu paikalta herkästi. Takaovesta se livahtaa ulos ja kääriytyy puutarhan perällä olevan torkkupeiton uumeniin. Väsymys on verho, jonka takana se kai kokee olevansa suojassa. Mitä on menossa nyt? Tummat tunnot pyrkivät iholle ohuina säikeinä. Ne kietoutuvat kehooni kuin huutomerkkeinä,…

Iloisesti kesken

Iloisesti kesken

Minä olen keskeneräisyyden ammattilainen. Olen jättänyt muutamia kouluja, ihmissuhteita ja useita lauseita kesken. Ajatus on katkeillut, työt ovat pätkineet ja usein olen uuvahtanut kesken kaiken. Olen aloittanut, lopettanut ja jättänyt aloittamatta. Asiat ovat jääneet roikkumaan ja maaliviivat ylittämättä. Olen ollut…