Mirka Tuovinen: Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan naisen hormonien epätasapainosta?

Elimistön eri hormonit stimuloivat kehon toimintoja. Hormonitoiminta vaikuttaa muun muassa kuukautisiin, jaksamiseen, mielialaan, painonhallintaan, uneen, hikoiluun, paleluun, ruoansulatukseen, vastustuskykyyn ja aineenvaihduntaan. Hormonien toimintaan vaikuttaa puolestaan esimerkiksi ruokavalio, liikunta, uni ja stressi.

Kuukautiskierto, PMS, raskaus, imetys, vaihdevuodet… Naisen elämän aikana hormonit jylläävät monesta luonnollisesta syystä. Hormonitoiminta on kuitenkin paljon laajempi käsite, joka kattaa kaiken esimerkiksi kilpirauhasen toiminnasta aineenvaihduntaan ja stressiin. Hormoneita on tunnistettu yli 50, ja tässä käymme läpi niistä muutamia tärkeimpiä.

Vinkki: Postauksen lopussa on Naiseuden voiman lukijoille etu Puhdin laboratoriotesteihin, joilla voit selvittää muun muassa kehon hormonitoiminnan.

Millaiset oireet kertovat hormonitoiminnan häiriöistä?

Jossain määrin kuukautiskivut, ajoittainen PMS-ärsytys ja esimerkiksi vaihdevuosiin liittyvät oireet kuuluvat luonnollisena osana naiseuteen. Mikäli oireet ovat “normaalista” poikkeavia, on hyvä pysähtyä tutkailemaan oman kehon hormonitoimintaa. Erilaiset rasitustilat ja elämän muutokset (stressi, univaje, tulehdus, ylipaino, sairaudet yms) voivat aiheuttaa muutoksia hormonitoiminnassa.

Epätasapainoisen hormonitoiminnan oireisiin voi kuulua esimerkiksi:

    • häiriöt kuukautiskierrossa
    • alakuloisuus, mielialan vaihtelu, masennusoireet
    • poikkeuksellisen voimakkaat PMS-oireet
    • haasteet painonhallinnassa (niin yli- kuin alipaino)
    • väsymys
    • ruoansulatusongelmat
    • aineenvaihdunnan ongelmat
    • kilpirauhasen toiminnan häiriöt
    • hikoilu tai palelu
    • turvotus
    • uniongelmat
    • vaikeus tulla raskaaksi
    • liian aikaiset vaihdevuosioireet
    • vastustuskyvyn heikkeneminen
    • yleishyvinvoinnin heikkeneminen.

Naisen sukuhormoneista tärkeimmät

Estrogeeneillä tarkoitetaan ryhmää hormoneja, jotka vastaavat muun muassa naisellisten piirteiden kehittymisestä, kuukautiskierrosta ja kohdun toiminnasta. Sopivasta estrogeenitasosta voi huolehtia terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla sekä välttämällä liiallista alkoholinkäyttöä sekä tupakointia.

Estrogeenin pitoisuus veressä vaihtelee kuukautiskierron vaiheen mukaan. Estrogeenitaso on korkeimmillaan kierron puolivälissä munasolun irrotessa. Ovulaation jälkeen estrogeenitaso laskee ja on alimmillaan kuukautisvuodon aikana. Tästä johtuvat myös PMS-oireet.

Estradioli eli E-2 on tärkein estrogeeni eli naissukuhormoni. Estradiolin määrä vaikuttaa mielialaan, seksuaalisuuteen ja lisääntymiskykyyn. Sekä liian matala että korkea hormonitaso voi olla haitallinen. Vaihdevuosien jälkeen tämän hormonin tuotanto vähenee merkittävästi.

Puhjenneen munarakkulan soluista muodostuu ovulaation jälkeen keltarauhanen, joka muodostaa progesteronia eli keltarauhashormonia. Jos munasolu ei ole hedelmöittynyt, keltarauhanen surkastuu ja progesteronin tuotanto lakkaa, kunnes on seuraavan ovulaation aika.

Progesteroni on tärkeä naisen hedelmällisyydelle, sillä se mahdollistaa raskauden alkamisen ja etenemisen normaalisti. Myös istukka muodostaa progesteronia. Hormoni myös estää uudelleen raskaaksi tulemisen raskauden aikana, koska korkea progesteronitaso estää uuden munasolun irtoamisen.

Myös luteinisoiva hormoni eli LH vaikuttaa hedelmällisyyteen. LH on sukupuolihormonien tuotantoon vaikuttava aivolisäkkeen erittämä hormoni. LH säätelee naisten munasarjojen toimintaa. Se saa aikaan ovulaation ja vaikuttaa murrosiän alkamiseen, munasolun irtoamiseen ja kuukautiskiertoon. Luteinisoiva hormoni voi vaikuttaa myös mielialaan ja jaksamiseen.

Follikkelia stimuloiva hormoni eli FSH on aivolisäkkeen etulohkon erittämä hormoni, joka määrittää murrosiän ja vaihdevuosien alkamisen. Se vaikuttaa sukupuolihormonien määrään ja kuukautiskiertoon. Normaalisti kuukautiskierron ensimmäisen puoliskon aikana FSH:n määrä nousee, ja se laskee ovulaation jälkeen taas normaalitasolle. FSH auttaa diagnosoimaan hormonaalisia häiriöitä.

Kilpirauhasen toiminta vaikuttaa terveyteen kokonaisvaltaisesti

Kilpirauhanen on ihmisen aineenvaihduntaan vaikuttava, noin 20 gramman suuruinen rauhanen kaulan alueella. Kilpirauhassairaudet ovat yleisiä. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa voimakasta väsymystä, painonnousua ja palelua. Se saa ikään kuin elimistön toimimaan hitaammin. Kilpirauhasen liikatoiminta puolestaan kiihdyttää elimistön toimintoja. Liikatoiminta saa aineenvaihdunnan toimimaan ylikierroksilla, mikä nostaa verenpainetta ja kohottaa sykettä.

Kilpirauhashormoneita muodostetaan jodista ja tyrosiinista. Kilpirauhasen toiminnalle onkin tärkeää saada ruokavaliosta riittävästi jodia, mutta ei toisaalta myöskään liikaa. Kilpirauhaselle on tärkeää saada myös muun muassa sopivasti seleeniä ja sinkkiä.

TSH eli tyreotropiini on aivolisäkkeen erittämä kilpirauhasen toimintaa ohjaava hormoni. Tyreotropiini mahdollistaa tyroksiinin tuotannon. Tyreotropiinin pitoisuus on ensisijainen, mutta ei ainoa, tutkimus epäiltäessä kilpirauhasen vajaa– tai liikatoimintaa.

T4-V eli tyroksiini on kilpirauhashormoni, jonka pitoisuus kertoo kilpirauhasen toiminnasta. Tyroksiini on trijodityroniinin (T3-V) ohella toinen tärkeistä kilpirauhashormoneista. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa eli hypotyreoosissa tyroksiinin määrä veressä on normaalia pienempi, kun taas liikatoiminnassa se on normaalia suurempi.

T3-V eli trijodityroniini on kilpirauhashormoni, joka syntyy T4-hormonista dejodinaatiossa. T3 on voimakkain kilpirauhashormoni. Sen pitoisuus veressä testataan erityisesti, jos epäillään kilpirauhasen liikatoimintaa.

Stressihormoni kortisoli noudattaa vuorokausirytmiä

Kuten usein tavataan sanoa, kaikki stressi ei ole pahasta. Stressi saa meidät toimimaan. Tilanne muuttuu haitalliseksi, mikäli rasituksesta ei pääse palautumaan ja stressi muuttuu krooniseksi. Pitkittynyt stressitila voi myös lisätä riskiä erilaisiin sairauksiin. Kortisoli on lisämunuaisen kuorikerroksen erittämä stressihormoni, joka auttaa elimistöä kestämään stressitilanteita.

Kortisoli noudattaa normaalitilanteessa selkeää vuorokausirytmiä. Normaalitilanteessa kortisolin tuotanto on korkeimmillaan aamulla ja hiljenee iltaa kohden. Mikäli kuitenkin joudut aamulla herättämään itsesi valveille pannullisella kahvia ja illalla puolestaan uni ei meinaa tulla, voi kortisolin toiminta olla häiriintynyt.

“Vitamiinihormoni” D on tärkeä suomalaisille

D-vitamiini, joka on oikeastaan hormoni, on erityisen tärkeä suomalaisille pohjoisen sijaintimme vuoksi. Tämän vuoksi se on hyvä nostaa hormoneista puhuttaessa esille. D-vitamiinilla on vaikutusta muun muassa vireystilaan, arjessa jaksamiseen, vastustuskykyyn ja mielialaan. Sen puute voikin selittää esimerkiksi väsymyksen, alakuloisuuden ja jopa masennusoireet.

D-vitamiinia saadaan auringonvalosta ja esimerkiksi kalasta. Kuitenkaan edes keväällä ja kesällä D-vitamiinitasot eivät välttämättä nouse riittävän hyviksi; suomalaiset kärsivätkin kroonisesta D-vitamiinin puutteesta. Yleisesti voidaan todeta, että noin puolella suomalaisista on liian alhainen D-vitamiinitaso.

Jokaisen suomalaisen olisi hyvä vähintään kerran vuodessa mitata oma D-vitamiinitasonsa. On hyvin yksilöllistä, riittääkö yleisesti suositeltu 10 µg päiväannostus takaamaan riittävän D-vitamiinitason. Riittävän D-vitamiinin tason alarajana pidetään 75 nmol/l. Alle 50 nmol/l pitoisuus merkitsee D-vitamiinin puutostilaa.

Selvitä hormonitasapaino helposti laboratoriokokeella

Puhti on terveyden mittaamisen ja seurannan palvelu, jonka kautta pääset laboratoriotutkimuksiin ilman lähetettä. Tulokset saat selkeänä raporttina, josta näet helposti, mitkä arvot ovat viitearvojen sisällä. Raportilta löydät myös lisätietoja, miten voit kehittää hyvinvointiasi ja jaksamista. Tulokset voi tarvittaessa ottaa mukaan lääkäriin.

Naisen hormonitasapaino -testipaketti auttaa selvittämään kattavasti elimistösi hormonitasapainon.

Hyödynnä Naiseuden voiman lukijoiden 10% etu Puhdin testeihin. Voimassaolo 18.6.2020 asti!

Lisää valitsemasi testipaketti ostoskoriin, syötä koodi naiseudenvoima10 ja siirry maksamaan. Koodi on voimassa kaikille uusille asiakkaille.

Vieraskynän kirjoittaja Mirka Tuovinen vastaa viestinnästä ja palvelun kehityksestä Puhdilla.

Lisää kirjoittajalta Naiseuden Voima

EIJA SELINA: Viisaan Hullun Naisen matkassa

Eija Selinan matkassa myllätään ihmisyyden olemusta tietoisen hyvinvoinnin näkökulmasta ja ratkotaan kysymyksiä,...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.