Milloin rehellisyys lakkaa olemasta radikaalia?

Mitä rehellisyys sinulle merkitsee? Mitä kaikkea se itse asiassa pitää sisällään? Tarkoittaako se sinulle sitä, ettet valehtele? Tarkoittaako se, että kerrot avoimesti toiselle tunteistasi ja ajatuksistasi? Tarkoittaako se sitä, että sinuun voi luottaa, että pidät sanasi ja tarkoitat, mitä sanot? Vai merkitseekö se sinulle jotain ihan muuta?

Valehteleminen on yleisellä tasolla melko tuomittua. Tietyissä tilanteissa se kuitenkin sallitaan tai jopa kuuluu asiaan. Taikuriesityksissä yleisö haluaa nähdä temppuja, tulla siis suoraan sanottuna huijatuksi. Urheilussa ja monissa peleissä taktikointi ja vastustajan hämääminen kuuluu pelin henkeen. Arjessa saatetaan katsoa tarkoituksen pyhittävän keinot – valehdellaan, jotta säästettäisiin toisten tunteita. Moni ehkä kokee, että pieni valkoinen valhe ei satuta ketään: aina voi sanoa tekevänsä pitkää päivää töissä, kun ei halua myöntää lojuvansa mieluummin kotona katsomassa Netflixiä muuttoavuksi lähtemisen sijaan.

On aivan eri asia olla kertomatta valheita kuin todella sanoa ääneen, mitä mielessä liikkuu juuri nyt. Uskon, että useimmat rehellisenä itseään pitävät yleensä kyllä kertovat totuuden – jos siis ylipäätään avaavat suunsa.

Sormi huulilla shhh

On niin paljon helpompaa pysyä vaiti kuin sanoa, mitä oikeasti ajattelee. Ehkä sinäkin voit muistaa tilanteen, jolloin mielesi olisi tehnyt sanoa jotain, mutta päätitkin, ettei sillä ole niin väliä, ei se ole tärkeää, ei nyt ole oikea hetki, ja jätit kertomatta asiasi. Ehkä joku muu sanoo siitä. Ehkä asia ratkeaa ilman minua. Ei minun mielipiteeni ole tärkeä. Kyllä he varmasti jo tietävät. Kyllä asiat ratkeavat sitten aikanaan. En halua vaikuttaa siltä tai tältä.

On niin paljon helpompaa päätellä asioita ja tehdä oletuksia siitä, mitä muut ihmiset tuntevat tai ajattelevat, kuin kysyä heiltä suoraan. On paljon helpompaa valittaa työpaikan taukohuoneessa tai parhaan kaverin kanssa kahvikupin ääressä kuin avautua suoraan asianosaisille.

Ja sitten iltaisin peiton alla pimeässä mietimme, mitä olisi pitänyt sanoa, mitä olisi voinut tehdä ja mitä nekin minusta ajattelee. Joskus jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan.

Päästä itsesi vapaaksi

Mitä jos voisit sanoa ääneen sanat, joita olet hautonut vuosikymmeniä sydämen alla piilossa? Mitä jos voisit sanoa ääneen sen, mitä et ole koskaan kehdannut sanoa? Mitä jos saisit tunnustaa syntisi, häpeäsi tai omituiset tapasi? Mitä jos saisit vastata kysymyksiin, joita kukaan ei ole kehdannut kysyä? Mitä jos voisit kysyä suoraan, mitä olet salaa aina halunnut tietää? Mitä jos todella pyytäisit toiselta sitä, mitä oikeasti haluat?

On tietenkin ymmärrettävää, että rehellisyys pelottaa. Entä jos toinen loukkaantuu? Entä jos hän ei koskaan enää halua puhua minulle? Entä jos minulle nauretaan? Entä jos toinen ei ymmärrä? Entä jos minulle suututaan? Entä jos minut hylätään? Entä jos menetän minulle tärkeät ihmiset? Entä jos menetän ylpeyteni, kunniani, kasvoni?

Nainen piilottaa kasvonsa

Asiaa voi kuitenkin miettiä myös toiselta kantilta: entä jos menetän luottamukseni omaan itseeni? Kun en sano ääneen, mitä aidosti ajattelen, voinko silloin todella luottaa itseeni? Enkö minä oikeastaan hylkää itseni, kun piilotan tarpeeni, toiveeni ja ajatukseni? Silloin se, jonka pitäisi pitää minusta huolta, huolehtiikin ensin toisista. Se, jonka varassa elämäni on, asetteleekin happinaamarin ensin toisten kasvoille.

Olen pikkuhiljaa ymmärtänyt, kuinka tärkeä totuus todella onkaan. Se ei ole vain moraalinen ohjenuora, jota seuraamalla voin olla hyvä ihminen. Se on itse asiassa kaikki kaikessa, jos haluan elää onnellista, omannäköistä elämää. Olen pitänyt nimittäin pitkään yllä kaikenlaisia rooleja ja naamioita, kun olen yrittänyt sopia joukkoon ja saada muiden hyväksynnän. Sitten vihdoin tajusin, ettei pinnan kiillotus ja julkisivujen pystyttely vie minua kohti onnea, vaan ihan toiseen suuntaan.

Minun on opittava olemaan täysin rehellinen ennen kaikkea itselleni, jotta voisin aidosti tunnistaa, kuka minä oikeasti olen, mitä minä haluan ja mitä minä tarvitsen. Vasta silloin voin löytää elämän, jota oikeasti haluan elää. Vasta sitten voin olla oikeasti rehellinen myös toisille. Olenkin jo jonkin aikaa opetellut avoimuutta ja kertomaan muille, mitä ajattelen ja mitä tunnen. Olen opetellut puhumaan rakentavalla tavalla ja totuudenmukaisesti. Kesällä kuitenkin rehellisyys sai aivan uusia ulottuvuuksia, kun tutustuin Radikaaliin rehellisyyteen.

Kadulla teksit entre ja honest

Radikaalin rehellisyyden isä on amerikkalainen psykologian tohtori ja psykoterapeutti Brad Blanton, joka huomasi, kuinka stressin ja monen muun ongelman taustalla on tapamme valehdella itsellemme. Hän kehitti harjoituksia, joiden avulla voimme erottaa keksimämme tarinat siitä, mitä todella tapahtuu, ja lakata kehittelemästä valheita, joihin saatamme sitten reagoida jopa sairastumalla. Suomeen Radikaalin rehellisyyden on tuonut Tuulia Syvänen, joka pitää työpajoja ja retriittejä ympäri Suomea ja Eurooppaa.

Radikaalissa rehellisyydessä tavoitteena on erottaa ulkoiset, ympärillä olevat tekijät, oman kehon tuntemukset sekä mielen tarinat toisistaan. Ongelmieni syy ei ole se, mitä tapahtui, vaan se, millaisen tarinan minä siitä loin. Kun opin erottamaan toisistaan kehittämäni tarinan ja sen, mitä näin, voin vapautua myös niistä tunnereaktioista, joita aiheutin itselleni kertomalla tuota tarinaa mielessäni.

Mitä jos sanon sen ääneen?

Itselläni ensimmäinen kosketus tähän radikaaliin todenpuhumiseen oli Seán Middletonin Honesty Eveningissä eli Rehellisyysillassa Tampereella. Seán on harjoittanut Radikaalia rehellisyyttä neljän vuoden ajan ja kouluttautuu parhaillaan Radikaalin Rehellisyyden ohjaajaksi. Avustavana ohjaajana kursseilla toimii hänen puolisonsa, ihana Tolosen Essi, joka varsinaiselta ammatiltaan on naurujoogaopettaja.

Rehellisyysiltaan meno kieltämättä jännitti, mutta olin sitoutunut ottamaan kaiken irti: haluan todella löytää lähemmäksi aitoa itseäni. Kyllä toden totta kannatti astua ulos mukavuusalueelta. Pelkästään jo se totuudellinen ilmapiiri, kun jokainen osallistuja uskalsi olla haavoittuvainen ja kertoa totuuden itsestään muiden edessä, oli todella vapauttava. Voitko kuvitella sen vapauden tunteen, kun löysin itsestäni rohkeuden tehdä samoin?

Sininen raollaan oleva ovi

Kaikki kurssilaiset sitoutuvat aina luottamuksellisuuteen ja siksi en tässäkään tekstissä kerro, mitä tarkalleen ottaen sanoimme. En mainitse edes sitä, mitä itse illassa sanoin, vaikka voisinkin rehellisyyden nimissä niin tehdä. Kerron kuitenkin, millaisia uskomattomia käänteitä sain kokea. Totta puhuen elämäni muuttui kertaheitolla, tuosta noin vain.

Eräs harjoitus oli kertoa muille jotain, mitä ei haluaisi kertoa. Kun vuoroni tuli, keräsin rohkeuteni ja ääni väristen tunnustin erään asian, jota häpeän. Sanoin, että en halua kertoa sitä, koska olen varma, että muut tuomitsevat minut. Seán ohjasi minut kysymään toiselta ryhmäläiseltä, osuuko oletukseni oikeaan. Katsoin tätä naista silmiin ja kysyin, tuomitseeko hän minut kyseisen asian vuoksi. Nainen yllätti minut sanomalla, että ei, hän ei tuomitse minua, ja itse asiassa hän on ollut itsekin joskus samankaltaisessa tilanteessa. Hän toi esiin myös ajatuksen, kuinka voin oikeastaan olla hyvin kiitollinen tilanteestani. Tuntui kuin joku olisi sytyttänyt valot päälle pääni sisällä! Luulot siitä, mitä muut minusta ajattelevat, haihtuivat yhtäkkiä tomuna ilmaan. Vapauduin häpeästäni, eikä siinä kaikki: suurin häpeäni muuttui mitä suurimmaksi kiitollisuudeksi. Vau!

Suuri lintu liitää sinisellä taivaalla

Rehellisyysilta vakuutti minut niin, että ilmoittauduin saman tien Seánin Honesty Dayhin eli Rehellisyyspäivään. Aiemmin olin nimittäin ajatellut, että osallistun vain Rehellisyysiltaan, koska kokonainen päivä rehellisyyttä saattaisi olla minulle aivan liikaa. Eikös kuulostakin absurdilta! Aito rehellisyys tuo kuitenkin paljon tunteita pintaan, koska se sallii ne – se vapauttaa kaikki ne piiloon sullotut, epämiellyttävät tunteet, joita en ole halunnut tuntea. Tämän takia voi tuntua hyvinkin hankalalta osallistua työpajaan, jossa tieten tahtoen asettaa itsensä alttiiksi tunteille, jotka on kovalla vaivalla saanut pidettyä lukittuna kehon kellariin. Vaan sepä se on juuri se pointti: vapauttaa kehossa jumittavat hankalat tunteet taivaan tuuliin!

Vaatii tietysti myös rohkeutta olla toisten ihmisten edessä henkisesti alastomana, haavoittuvana, aitona kaikkine puolineen. Koska jo muutaman tunnin ryhmätyöskentely muutti kuitenkin elämääni niin radikaalisti, päätin, että tilaisuuteen on tartuttava.

Satuttaako totuus?

Radikaalissa rehellisyydessä ei ole tarkoitus sylkeä totuuksia toisten naamalle ihan miten sattuu. Olennaista on erottaa havaintonsa siitä, millaisen tarinan niistä itselleen kertoo. Saatan esimerkiksi huomata, että puolisollani on kulmat kurtussa ja päätellä, että hän on minulle jostain syystä vihainen. Sen sijaan, että kivahtaisin, että mitä nyt taas, voin vaikkapa sanoa jotakin sen kaltaista, että huomasin rypistyneen otsasi ja minulle tuli sellainen olo, että saattaisit olla minulle vihainen. Halusin vain tarkistaa, että oletko? Vastaus saattaa olla, että kyllä olen – ja sitten asian voi selvittää. Vastaus saattaa olla, että ei kulta, en ole, mietin tässä vain ensi viikon työvuorolistaa.

Olennaista on ymmärtää, että omat tunteeni kumpuavat minusta itsestäni, omista tulkinnoistani. Voin aina tarkistaa, pitävätkö tulkintani paikkaansa. Tämä on yksi osa Radikaalia rehellisyyttä.

Kaksi kättä muodostavat sydämen

Seán ja Essi ovat ihana pariskunta. Parisuhde, jonka osapuolet ovat niin rehellisiä toisilleen, on todella ihailtava. En voi olla ajattelematta, kuinka upeita ihmissuhteet voisivat olla, jos tämä rehellisyyden taito opetettaisiin meille elämän alusta lähtien.

Seánin Rehellisyyspäivä oli juuri niin antoisa kuin ajattelinkin. Ja hauska! Rehellisyys ei siis välttämättä ole yhtään niin vakavaa, miltä se saattaa vaikuttaa. Rehellisyyspäivässä itkettiin ja naurettiin ja koettiin tunteita laidasta laitaan – yhdessä, toisiamme tukien. Seán ja Essi tarjosivat turvallisen tilan olla avoin, olla rehellinen sekä näyttää, kokea ja sallia omia ja toisten tunteita. He rohkaisivat olemaan kehossa, tuntemaan, sanomaan ääneen, ja tukivat matkaa omalla rehellisyydellään ja läsnäolollaan.

Opin todella paljon tämän Rehellisyyspäivän aikana. Huomasin, että kuvitelmani muista ihmisistä ja heidän tunteistaan tai ajatuksistaan eivät useasti pidä lainkaan paikkaansa. Opin kysymään suoraan. Opin pyytämään. Opin ottamaan tilaa itselleni. Paljastui, että en olekaan ainoa, joka tekee niitä omituisia juttuja – muilla on ihan samanlaisia salaisuuksia! Muilla on ihan samanlaisia ongelmia, haasteita, kommelluksia ja solmuja elämässään. Usein tunnen, että olen ulkopuolinen, että en kuulu ollenkaan tähän ihmisolentojen joukkoon. Rehellisyyspäivässä huomasin, että minä todellakin kuulun joukkoon. Kuinka inhimillisiä ihmisiä me todellakin kaikki olemme!

Totuus vapauttaa!

Aito rehellisyys ja se, että sanomme ääneen todelliset tunteemme, ajatuksemme ja kokemuksemme on jotain, mitä koko ihmiskunta mielestäni kipeästi tarvitsee. Kuinka paljon jäämmekään vaille, vaikka voisimme vain pyytää kauniisti? Ehkä toinen sanoo ei, mutta ainakaan meidän ei tarvitse vihoitella toiselle, joka ei tajua tehdä sitä tai tätä. Kuinka paljon kärvistelemmekään ties minkä nihkeän tunteen katkussa häveten, vihaten tai surren, kun oletamme ihmisten ajattelevan tai tuntevan jotakin, emmekä kysy heiltä suoraan. Kuinka eksyksissä olemmekaan, kun emme osaa tunnistaa edes itse omaa totuuttamme.

Suosittelen siis todella, todella lämpimästi osallistumaan Radikaalin rehellisyyden iltoihin, päiviin ja työpajoihin. Vapaudu kahleista, mä sanon! Seánin englanninkielisiin Rehellisyyspäiviin pääset osallistumaan tänä syksynä Fiskarsissa, Tampereella ja Turussa. Tuulia Syvänen pitää Radikaalin rehellisyyden iltoja, päiviä ja työpajoja suomeksi ja englanniksi, pääosin Helsingissä, sekä retriittejä ympäri Suomea ja Eurooppaa.

Tehdään maailmasta parempi paikka yksi päivä, yksi ilta, yksi hetki kerrallaan!

Tulevia kursseja ja lisätietoa:

🎬 Seánin tulevat tapahtumat (päivitetty 18.11.2019):

✅Honesty Day in Tampere 23.11.2019:
https://www.facebook.com/events/1130221630700034/

✅Honesty Day in Turku 15.12.2019:
https://www.facebook.com/events/414840375849690/

Voit ilmoittautua kursseille tai kysyä lisätietoa sähköpostitse osoitteesta sean@middleton.de.

Honesty with Seán -sivu Facebookissa:
https://www.facebook.com/HonestySeanDMiddleton/

Tuulia Syvänen: http://www.honestyeurope.com/fi/koti/
Facebookissa: https://www.facebook.com/honestyeurope/

Brad Blanton: https://www.radicalhonesty.com/

Kaunista ja rehellistä syksyä ihanat rakkaat!

❤: Sanna

Tämä postaus on tehty yhteistyössä Seán Middletonin kanssa.

Kuvat: Kristina Flour, Abigail Keenan, Andrew Butler, Joaquin Paz y Mino, Rachel Pfuetzner, Kristina Litvjak

Lisää kirjoittajalta Ihmisnainen / Sanna Poikelus

Milloin rehellisyys lakkaa olemasta radikaalia?

Mitä rehellisyys sinulle merkitsee? Mitä kaikkea se itse asiassa pitää sisällään? Tarkoittaako...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.