Luonnossa ristiriidat ovat osa tasapainoa
Ihminen ei ole vain hänen ajatuksensa, ihminen on juuret, oksat ja latva, tuhannet tuulet ja vuosisatojen kerrostumat
On hämmentävä ajatus, että suuri osa arkisista asioista, ideologioista ja toimintatavoista eivät ole totuuksia. Vain ihmisten välisiä sopimuksia siitä, että me toimimme näin. Ja jos joku tapa tuntuu väärältä, tai vääräksi mielletty oikealta, se voi johtua vain siitä, että vaikka joku porukka jossain on sopinut että tämä on oikein ja tämä väärin, ja millä tavalla mikäkin asia hoidetaan, oma kokemus voi olla erilainen.
Helpottaa yhteentörmäyksiä ihmisten kanssa, kun ajattelee, että jokainen kokemus on oikea. Samalla se tarkoittaa sitä, että mitä tahansa itse koen, se on totta vain minulle. En ole ”oikessa”, mutta minun oikeani saattaa olla toisen väärä. Ja vaikka lasten kanssa, kun joutuu kieltämään tai komentamaan, ymmärrystä ja myötätuntoa lisää ajatus, että vaikka tässä toimitaan minun tavallani (vai tarvitseeko toimia?) tuo toinen näkee tilanteen aivan eri tavalla, ja se on ihan okei.
Vahva läsnäolon kokemus ja yhteys kehoon pienentää maailmaa
Meidän ihmisten maailma on niin iso, että usein se mikä on lähimpänä hämärtyy. Vahva läsnäolon kokemus ja yhteys omaan kehoon auttaa huomaamaan, että yleensä asioissa ei ole kyse minusta. Yleinen keskustelu ei huomioi minua yksilönä, eikä sen tarvitsekaan. Eläminen omaa itseään ilmentäen tuntuu hyvältä, kun sen tekee tietoisesti.
Uskon, että avain hyvinvointiin on tunnistaa eläin itsessään. Loppujen lopuksi asiat joita tarvitsemme, ovat hyvin yksinkertaisia. Raitista ilmaa, aurinkoa, yhteyttä luontoon ja mikrobeihin. Ravintoa, liikettä, rasitusta, palautumista. Kanssaihmisistämme tarvitsemme kohtaamista.
Ääripäille löytyy aina keskitie ja vastakohta. Miten toinen ihminen on tullut täysin päinvastaiseen mielipiteeseen, mihin itse on päätynyt? Usein syyt mielipideiten, arvojen ja uskomusten takana ovat itse asiaa kiinnostavammat. Väitän, että kun pysähdymme kohtaamaan toisen, hänen yksittäinen mielipiteensä ei enää määritä häntä. Ajatus siitä, että väärä mielipide tekee ihmisestä väärän, on kohtaamattomuuden puutetta, ja nopea tunneperäinen reaktio. Voiko moraali olla jotain, minkä määrittää tunnereaktio tai mielipide? Ihminen ei ole vain hänen ajatuksensa, ihminen on juuret, oksat ja latva, tuhannet tuulet ja vuosisatojen kerrostumat.
Luonnon tunnistaminen itsessämme ja toisissa ihmisissä on elämää ylläpitävää viisautta
Koska ihmisten maailma on tällainen sekasotku, on helpompaa keskittää fokus luontoon. Se toimii omalla painollaan ilman sopimuksia. Siellä väkivalta ja konfliktit ovat osa järjestystä, kuolema osa elämää ja syklit osa selviytymistä. Tuntuu hyvältä löytää totuus luonnosta ja etsiä kehon ja mielen tarpeet sieltä mistä ne ovat lähtöisin.
Kuten luonnossa, ristiriidat ovat välttämätön osa todellisuutta. Kuten ihmisen keho, eläimen keho, vaatii rasitusta, stressiä ja vastustusta pysyäkseen elinvoimaisena, luonnossa tasapaino säilyy jatkuvan eloonjäämiskamppailun seurauksena. Väitän, että arvojen yhteneväisyys, tai se, miltä muiden ihmisten ajatukset meistä tuntuvat, ei ole tasapainon tai hyvän yhteisön mittari. Luonnon tunnistaminen itsessämme ja toisissa ihmisissä on elämää ylläpitävää viisautta.
On olemassa pulssi, totuus ja järjestys jossa voi vain oppia ja mukautua
En voi ulottaa omaa koko ihmiskunnan päälle, vaikka kuvittelen että se olisi ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Mutta voin keskittyä elämään kehossani ja ympäristössäni, ja päättää olla käyttämättä energiaani siihen missä se hukkuu hälinään. Vuodenkiertoon rytmittyy arkiaskareet, ajatukset ja vireystaso. Luonnonrytmi on sinussa, minussa ja maassa. On olemassa pulssi, totuus ja järjestys jossa voi vain oppia ja mukautua.
