Onnenpilkahduksia

Jokainen meistä kimaltaa omalla tavallaan

Virheet tekevät meistä inhimillisiä

Rapatessa roiskuu. Pidän tuosta sanonnasta samoin kuin tästäkin: Tekevälle sattuu. Jos ei tee koskaan yhtään mitään, ei roisku eikä läiky yli. Eikä tule virheitä. Turvallista mutta ihan kauhean tylsää. Minä…

Vakituinen työ: paratiisi vai pakkopaita?

”Sä oot kyllä tosi rohkea.” ”Mä ihailen sun rohkeutta.” ”Voi kun mäkin uskaltaisin.” Tämmöisiä kommentteja olen saanut silloin, kun olen irtisanoutunut vakituisesta työstä. En osaa eritellä yhtä yksittäistä nimittäjää, joka…

Saan kiksejä, kun asiat etenevät ja valmistuvat

Myönnän heti kärkeen, että olen suorittaja. Suorittaja määritellään sellaiseksi henkilöksi, joka tekee pakonomaisesti asioita eikä ole ikinä tyytyväinen mihinkään. Suorittajalle ei riitä mikään. Hän on iloton puurtaja. Tätä määritelmää vasten…

En laihduta enkä vietä tipatonta tammikuussa

Joulumässäilyn ja uudenvuoden kuohuviinien jälkeen pitää panna itsensä ruotuun. Ottaa niskasta kiinni. Tehdä ryhtiliike. Perinteisesti tammikuussa täytyy laihduttaa ja viettää tipatonta. Näin meille ainakin opetetaan. Minua tämä malli ei puhuttele….

BLOGGAAJA: Tuija Metsäaho

 

Keski-ikäisen naisen havaintoja arjesta ja jaksamisesta. Hyvä itsetuntemus ja sopeutumiskyky auttavat, kun tulee kiperiä paikkoja vastaan. Kolme aikuista lastani on omillaan, ja aikaa riittää elämän ihmettelyyn. Sinnikäs suorittaja minussa opettelee hellittämään. Tavoitteena on tasapaino. Saan energiaa ihanista läheisistäni, kauneudesta ympärilläni ja viihtyisästä kodistani. Pidän myös Elämänpuu-blogia, joka kertoo kansantajuisesti kielestä. https://elamanpuu.blog/

Lue lisää Tuijasta!

Seuraa Tuijaa somessa: