Iloisesti kesken

Sisäinen työ on tie rauhaan

Sisäinen työ on tie rauhaan

  On tärkeää keskustella itsensä kanssa päivittäin. Kysyä esimerkiksi: Kuka olen tänään? Mitä minussa liikkuu juuri nyt ja annanko sen liikkua? Kuinka ilmennän itseäni tänään? Miten paljon sallin itselleni, mikä on mahdollista nyt? Kuinka voin parhaimmalla tavalla palvella elämää juuri…

Kevätaurinko paljastaa

Kevätaurinko paljastaa

Kevään aurinko tekee toisinaan mielen ja kehon levottomaksi, ja tekee mieli pistää pää pensaaseen. Kun valo on liian räikeää ja kehossa kuplii muutamatuhat muurahaista etsien tietään ulos, voi aavistella että jokin sieltä vain pyrkii pois. Mieli on mainio, se yrittää…

Pyhä Raivo

Pyhä Raivo

Vihan nieleminen sairastuttaa ja sulkee luukut, josta elämä virtaa sisään. Raivon rajoittaminen tekee voimattomaksi ja saa elämänvoiman valumaan lattiakaivosta alas. On pelottavaa tuntea raivoa, jos se on jäänyt vieraaksi tunteeksi. On pelottavaa olla raivonsa kanssa näkyvä. Tulla nähdyksi kokonaan. Raivo…

Tornitalo kaatuu

Tornitalo kaatuu

Pelkäsin tätä syksyä, aavistin jonkin olevan tulossa. Ja niin kävi: kun syksyn ensimmäiset kirpeät aamut koittivat, vyöryi pyörremyrsky vakaasti kyselemättä päälleni.  Kesän leppoisuus oli vain muisto, kun tunsin sisuskalujeni vapisevan ja jonkin kauan sitten sisälleni rakennetun olevan romahdusvaarassa. ”Tornitalo huojuu….

Unohdettu sisäinen lapsi

Unohdettu sisäinen lapsi

Sisäisen lapsen äärellä on hyvä olla vaiti ja kuunnella. Se säikähtää kovin helposti ja häipyy kulman taa pienimmästäkin äkkiväärästä liikkeestä. Kun tuon lapsen havaitsee lähellään, voi melkein onnitella itseään, että on päässyt lähietäisyydelle tämän harvinaisen vieraan kanssa.  Paitsi ettei se…

Ilo kaikesta ja ei-mistään

Ilo kaikesta ja ei-mistään

Ilo laajenee sisälläni, sydän kuplii ei-mistään ja kaikesta. Siitä että olen, siitä että elän. Siitä että elämä on tuonut tähän hetkeen, jossa sydän saa levätä rauhassa ja kauneus on se, mitä silmä enimmäkseen näkee. Rakastan. Ihmisen matka on niin hieno….

BLOGGAAJA: NANNA VÄNTTINEN

 
Elämä opettaa ikuisesti, kun sille antaa mahdollisuuden. Tunteet ovat tienviittoja, ja purkamalla ne atomeiksi on mahdollisuus vapautua ja tulla lähemmäs todellista itseä. Kirjoittaminen on työkalu, joka avaa maailmaani näkyväksi ja tarjoaa tarttumapintoja kanssakulkijoille.

Lue lisää Nannasta!