Voima joka syntyy keskittymällä hyvään

Eikö olekin kummallista, että käytämme niin paljon aikaa ajattelemalla asioita, joista tulee paha olla? Että hyvin usein valitsemme keskittyä niihin asioihin ja tapahtumiin, joita emme itsellemme halua?

Miksi emme pitäisi huolen siitä, että suuntaamme ajatuksemme aina siihen, millä ihanalla tavalla elämä voi meitä siunata, miten upeiden asioiden ympäröimiä olemme? Ihan totta! Aivan hullunkurista, että näin on.

Ajattele, että toisen oven takana on jotakin vallan ihanaa, jotakin joka saa sinut hyvälle tuulelle pitkäksi aikaa, jotakin viihdyttävää, jotakin joka saa sinut tuntemaan olosi hyväksi nyt, samalla vieden sinua kohti aina vain parempaa, jotakin aivan herkullista ja ihanaa. Ja toisen oven takana on jotakin vastenmielistä, pelottavaa, ahdistavaa, jotakin joka saa olosi kurjaksi eikä vie eteenpäin sen enempää kuin paranna tätäkään hetkeä.

Eikö olekin aivan selkeää, kumman oven riennät avaamaan? Aivan!! Joten miksi ihmeessä käyttää hetkeäkään elämästä ajattelemalla miten asiat voivat mennä pieleen, mikä on mennyt pieleen, mitä ET halua kokea, mikä saa olosi tuntumaan kurjalta.

Jos näin tekee, toimii vastoin sisintä, sillä sisimpäsi kommunikoi kanssasi tuntein. Mitä huonommalta jokin ajatus tuntuu, sitä isomman huutomerkin sisimpäsi alleviivaten sinulle antaa merkiksi siitä, että todellinen minuutesi, sielusi, ei ole linjassa sen kanssa mitä ajattelet.

Ja mitä paremmalta ajatus tuntuu, sitä selkeämpi merkki se on sinulle siitä, että juuri näin sinun kannattaa ajatella.

Tämä kaikki onnistuu ottamalla omat ajatukset haltuun. Yksinkertaisesti aina kun ajattelet jotakin, punnitset, mitä tunneindikaattorisi kertoo, tuntuuko ajatus hyvältä vai pahalta. Jos et ole koskaan sitä tehnyt, se vaatii opettelua.

Ensin alat huomioida ajatuksesi, otat ne tietoisesti haltuusi. Sitten alat tehdä korjausliikkeitä, kenties satoja kertoja päivässä. Tärkeää on myös se, paljonko voimaa annat ajatuksillesi teoillasi. Esimerkiksi kun tapaat ystäväsi, tuotko esiin ne kielteiset asiat, joita sinulle on tapahtunut. Annatko niille lisää tilaa ja voimaa paitsi ajatuksilla, myös tuomalla ne esiin sanoin?

Mutta entäpä tilanne, joka tuo aihetta huoleen tai ikävään oloon? Ajatusten hallintahan on helppoa silloin, kun on kivaa ja hauskaa.

Tässä kohtaa kuvioon tulee luottamus. Se, että kaikki tapahtuu aina hyväksesi, että maailmankaikkeuden malja on ääretön ja sinulle on aina luvassa hyvää. Että elät maailmassa, joka on täynnä runsautta ja yltäkylläisyyttä. Tieto siitä, että kaikella on tarkoituksensa.

Kiitollisuudella on myös iso merkitys. Jos jokin asia tulee elämässä päätökseen, sen sijaan että suree sitä, voikin olla kiitollinen siitä, mitä olet saanut kokea. Sen sijaan että valitset tuntea sääliä itseäsi kohtaan menetyksestäsi, tunnetkin rakkautta, minä sain kokea tämän, minua siunattiin niin valtavasti, että sain tämän asian elämääni. Ja nyt kun on sen aika päättyä, kiitän siitäkin, sillä tiedän tulen saamaan tilalle vähintäänkin jotakin yhtä hyvää tai parempaa.

Nyt en tarkoita sitä, että pitää purra hammasta ja olla itkemättä. Tunteiden voi antaa tulla, jotta ne voivat luonnostaan kuljettaa eteenpäin, mutta puhun turhista murheista (joita valtaosa tuntemuksistamme on), joiden syy johtuu yleisimmin pelosta ja luottamuksen puutteesta, uskosta ettei elämä kanna.

Fakta on, että hyvin usein näemme kärsimyksen jollain tapaa tarpeellisena tai että näin pitää reagoida. Tarkkaile itseäsi kun koet jotakin negatiivista jonkin asian johdosta. Koetko sitä aidosti vai koetko sitä siksi, että meidät on opetettu siihen. Että on jollain tapaa jaloa kärsiä.

Miksi sitten tämä kaikki, miksi aloittaa vastuun ottaminen ajatuksistaan? Koska se, miten katsot elämääsi, määrittelee todellisuutesi. Ei ole olemassa yhtä ainoaa totuutta, on vain lukemattomia versioita, jotka syntyvät tarkkailijansa mukaan. Huomaat sen jo siitä, jos vertaat myönteisesti ja kielteisesti elämää katsovien ihmisten katsontakantaan. Sama asia näyttäytyy eri tavoin ihmisestä riippuen.

Mikä toisille on uhka, on toisille mahdollisuus, mikä toisille haaste, on toisille este, mikä toisille vastoinkäyminen, toisille opin paikka. Tässä ei tarvita uskoa suurempaan, tämä on selkeää ateistille.

Mutta sitten on vielä ahh se maailmankaikkeuden upein juttu, värähtelyt. Mitä enemmän pysyttelet tietoisesti korkeissa värähtelyissä eli keskityt parhaimpaan mahdolliseen ajatuksien, sitä vahvemmin olet keskipisteessäsi. Silloin on taian vuoro astua elämääsi.

Elämääsi asuu synkronia ja saat yhä vanhemmin ja kiihtyvällä tahdilla todeta miten todellisuus on projektio siitä kuinka vahvasti seisot linjassasi. Mitä enemmän hyvää sisälläsi, sitä enemmän taikaa ulkonasi.

Ja viimeisenä se, että turhan vakavasti ei kannata ottaa mitään, ei edes vakavia juttuja. Yleisesti ottaen nimittäin vakavasti ottaminen on kielteinen ajatus. Eikö tunnukin hyvältä ajatus siitä, että et ottaisi asioita vakavasti. Pyörittele ongelmaasi ja anna sille lupa olla vähemmän vakava. Että vain elämäähän tämä on.

Yksi isoimmista inspiroijista omalla tietoisuuden polulla on ollut ja on edelleen Esther Hicks. Hänen sanoissaan on valtava ilo, kirkkaus ja vapaus. Hän kertoo kaikesta tuosta mistä kirjotin yllä ja myös siitä, kuinka faktoihin on turha takertua. Jos fakta saa olosi kurjaksi, älä anna sille huomiotasi. Fakta on fakta vain nyt ja nyt on vain energioiden ilmentymä, alati muuttuva asia. Ja mikä sen muuttaa? Ajatukset. Ajatukset ja niistä syntyvät värähtelyt ja niiden manifestaatio konkreettiseksi todellisuudeksi.

”On niitä, jotka sanovat, että et suostu kohtaamaan faktoja. Ja me sanomme heille, miksi ikinä suostuisimme kohtaamaan mitään, mikä ei vie meitä sinne, minne haluamme.” Esther Hicks.

 

https://www.youtube.com/watch?v=MMwl_FNYZFc

 

 

Lisää kirjoittajalta Ilon voima/Tiia Jokisalo

Lupaus elämälle

Maista, haista, kosketa, kuule ja näe. Koe tämä kaikki niin rohkeasti kuin...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.