Voiko laulamaan oppia? – Matka oman ääneni löytämiseen

”Lähes jokainen voi oppia laulamaan” – kun ensimmäisen kerran luin tämän lauseen noin kymmenisen vuotta sitten LauluAvaimen kurssiesittelystä, en todellakaan uskonut sen pitävän paikkaansa. Ajattelin olevani se ainoa toivoton tapaus, jonka kohdalla kaikki mahdolliset harjoitukset osoittautuisivat turhiksi, se ainoa joka ei kehittyisi laulamisessa pätkääkään, vaikka miten yrittäisi.

Kuinka ihanaa olikaan huomata, että olin totaalisen väärässä.

Olen aina halunnut osata laulaa ja onkin ollut masentavaa huomata, ettei oma ääni ole toiminnut ollenkaan niin kuin olisi toivonut. Muistan, miten olen aristellut laulamista niin paljon, että erilaisten tapahtumien yhteislauluhetket ovat tuntuneet todella kiusallisilta. Olen kokenut, etten osaa laulaa riittävän hyvin ja häpeä siitä on saanut minut sulkemaan suuni.

Vaikka epäilinkin mahdollisuuksiani oppia laulamaan, olin todella innoissani löytäessäni LauluAvaimen kurssin aloittelijoille. Kurssille olivat tervetulleita kaikki laulutaitoon katsomatta. En ollut aiemmin törmännyt vastaaviin kursseihin – sellaisiin jotka olisivat suunnattu myös laulutaidottomille. Tuntui, että laulua harrastaakseen olisi pitänyt jo valmiiksi osata laulaa.

Päätin voittaa pelkoni ja ilmottauduin kurssille. Onneksi, sillä yksi elämäni parhaista kokemuksista on ollut oman ääneni löytäminen.

Tästä kokemuksesta on tosiaan melkein kymmenen vuotta. Jatkoin laulamista erilaisissa LauluAvaimen ryhmissä puolitoista vuotta. Sen jälkeen elämä vei muualle, muiden asioiden pariin.

Kokemus oli niin vaikuttava ja voimaannuttava, että tiesin vielä joku päivä palaavani kokemaan uudelleen kaiken sen laulamisen ilon ja sen huikean elossa olon tunteen, kun huomaakin pystyvänsä johonkin, minkä aiemmin luuli mahdottomaksi. Tänä syksynä oli aika lähteä uudelle matkalle, etsimään omaa ääntäni yhdessä monen muun rohkean kanssa.

LauluAvaimen toiminnanjohtaja ja opettaja Tuula Tenni rohkaisee esimerkillään kokeilemaan eri tapoja tuottaa ääntä.

Jännitin ensimmäistä kertaa yllättävän paljon. Vaikka tällä kertaa tiesin selviytyväni, niin oman haasteensa toi se, että olin palannut miltei lähtökuoppiin vuosia lähes käyttämättömänä olleen ääneni kanssa. Huomasin, että häpeä omasta äänestäni nousi taas pintaan. Mitä, jos joku kuulee miten huonosti laulan? Mitä, jos joku paheksuu tai tuomitsee taitamattomuuteni?

Pelot olivat kuitenkin turhia. LauluAvaimessa ilmapiiri on rento ja salliva. Opettaja rohkaisee ja kannustaa luoden osallistujille paineettoman ilmapiirin kokeilla ja leikkiä äänellään. Puitteet on muutenkin luotu mahdollisimman turvallisiksi. Tila on riittävän iso ja laulajia niin paljon, että jokainen voi turvallisesti omassa rauhassaan, silti ryhmän tukemana, kokeilla omaa ääntään. Isossa ryhmässä tuli myös vahvasti tunne, että olemme kaikki tässä yhdessä – etsimässä omaa ääntämme.

Äänen tuottaminen lähtee kokonaisvaltaisesti kehosta.

Aloitamme helpoista harjoituksista. Leikimme äänellä ja kokeilemme erilaisia tapoja hengittää. Tavoitteena on löytää kehoon sopivassa suhteessa rentoutta ja jämäkkyyttä sekä aktivoida normaalia puheääntä laajempaa äänialuetta käyttöön. Koko keho on harjoituksissa mukana, samoin hauskuus ja rento tekemisen meininki. Harjoitukset ovat monipuolisia ja jokainen voi löytää niistä itselleen sopivimmat. Kaikille eivät toimi samat harjoitukset: yksi hyötyy kurkkua ja kaulaa rentouttavista harjoituksista, toinen taas saa apua harjoitteista, joiden kautta ääneen saa lisää fokusta ja voimaa.

Opettajamme Tuula muistuttaa useaan kertaan, että on mahdotonta tehdä väärin, jokainen ääni on juuri oikeanlainen, eikä tällä kurssilla kiinnitetä huomiota siihen osuuko oikeaan nuottiin vai vähän sinnepäin. Tärkeintä on oman äänen aktivointi, rohkea heittäytyminen ja yhdessä laulamisen riemu. Tunneilla keskitytään enemmänkin siihen, miltä laulaminen tuntuu kuin siihen miltä se kuulostaa.

Huomaan miten kerta kerralta vapaudun tuottamaan oman näköistä ääntäni rohkeammin. Sitä mukaa, kun harjoitukset ja ihmiset tulevat tutuiksi, on rentouden löytäminen myös helpompaa ja vaivattomampaa. On todella kiehtovaa huomata, miten tiettyjä mielikuvia tai harjoituksia hyödyntämällä saan tuotettua korkeita tai matalia ääniä helpommin, tai kun onnistun laulamaan kappaleen läpi henkeä haukkomatta. Välillä tuntuu lähes taianomaiselta, miten harjoitusten avulla jokin ennestään mahdottomalta tuntuva muuttuukin mahdolliseksi.

Nimittäin homman nimi on se, että laulamaan oppii vain laulamalla.

Tila on riittävän iso ja laulajia niin paljon, että jokainen voi turvallisesti omassa rauhassaan, silti ryhmän tukemana, kokeilla omaa ääntään.

LauluAvaimen opetus pohjautuu musiikin tohtohtori Ava Nummisen väitöskirjaan laulutaidottomien aikuisten laulamaan oppimisesta. Ava kiinnostui aiheesta, kun laulunopettajaksi valmistuttuaan tajusi, ettei koulutus tarjonnut minkäänlaisia välineitä opettaa oppilaita, jotka eivät osanneet ollenkaan laulaa. Hän pohti voisiko laulunopetus olla kannustavampaa ja monipuolisempaa – tästä tuli Avalle sydämen asia, jonka hedelmistä monet saavat tänäpäivänä nauttia.

Vuonna 2007 Ava Numminen ja musiikinopettaja Tuula Tenni perustivat yhdessä LauluAvaimen, joka toi Avan väitöskirjan menetelmät kaikkien innokkaiden laulajien ulottuville. Vihdoinkin meille lauluaroille tai laulutaidottomina itseään pitäville oli paikka, joka tarjosi mahdollisuuden kehittyä laulajina -paikka jossa oli mahdollista löytää uudelleen jonnekin matkan varrelle kadonnut laulamisen ilo.

Täältä voit lukea lisää Ava Nummisen väitöskirjasta ja LauluAvaimesta.

LauluaAvaimessa on tarjolla monipuolisesti erilaisia kursseja. Halutessaan voi laulaa aloittelijoiden peruskurssin tapaan rennosti erilaisissa isoissa ryhmissä. Jos taas tuntee kaipaavansa henkilökohtaisempaaa ohjausta voi valita osallistua pienryhmään tai ottaa vaikkapa muutaman yksityistunnin. Oma kuorokin löytyy, joka on tietenkin kaikille halukkaille avoin.

Parasta laulamisessa on, että se on ihan mielettömän hauskaa.

Kokemus oli tälläkin kertaa todella upea. Jokaisen laulutunnin jälkeen olo oli rento, voimaantunut ja keveä. Mitä rohkeammin olin uskaltanut antaa ääneni virrata, sitä parempi oli olo. Tuntien jälkeen tuntui mahtavalta lauleskella kotona, kun ääni kulki ihan eri tavalla kuin aiemmin. Kurssin lähestyessä loppuaan yllätyin jatkuvasti siitä, miten vaivattomasti pystyin  lauleskelemaan korkealtakin meneviä kappaleita. Lisäksi huomasin odottavani tilanteita ja tilaisuuksia, joissa pääsisin laulamaan yhdessä muiden kanssa.

Eikä vaikutukset päättyneet pelkästään oman äänen löytämisen iloon. Se, että voin nauttia muiden kanssa laulamisesta, iloita omasta äänestäni ja luottaa kehooni instrumenttina, toi olemiseeni ihan uudenlaista varmuutta ja vakautta. Kokemus ei pelkästään vahvistanut ääntäni vaan myös minua ihmisenä. Tämä oli taas yksi elävä muistutus siitä, miksi unelmiaan kohti kannattaa kulkea, epämukavuusalueitaankin uhmaten.

Yhdessä laulaessa pelot unohtuvat.

 

 

Lisää kirjoittajalta Juurtunut rakkauteen/Minja Linnala

Voiko laulamaan oppia? – Matka oman ääneni löytämiseen

”Lähes jokainen voi oppia laulamaan” – kun ensimmäisen kerran luin tämän lauseen...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.