Valtaa ja voimaa parisuhteessa

Trööt! Sniif. Räkä valuu molemmilla puolilla parisänkyä. Olemme molemmat flunssassa, tasavertaisesti. Saan voimia siitä, että olemme yhtä flunssaisia, emmekä kumpikaan jaksa oikein tehdä mitään ruokahuollon lisäksi. Olemme samassa veneessä, osallisina sairastelussa. Jaamme ruumiineritekokemuksemme. Koen jopa onnen tunteita tästä yhdessä sairastelusta.

Pohdin, mistä tämä kumpuaa. Toisen sairastellessa emme osoita toista kohtaan mitään erityisempiä odotuksia. Saa olla vain oma itsensä ja rauhassa. Ikään kuin “vetää henkeä” seuraavia koitoksia varten. Itse asiassa sairaana saa olla hyvällä omalla tunnolla huonompi ja rumempi, unohtaa kodin siivoamisen, pukeutumisen ja suihkussakäynnit, meikkaamisesta nyt puhumattakaan kuin normaalisti. Olemme armollisempia itsellemme ja toisillemme.

Odotukset toiselta ja itseltämme

Normaalissa arjessa muodostamme helposti omassa pääkopassamme puolisoamme ja toki myös itseämme kohtaa odotuksia. Toivomme tietynlaista toimintaa, osallistumista arkeen. Sairaana ollessa saamme taukoa tähän suorittamiseen. Kun molemmat sairastavat, on kotona täysin “odottamaton” ilmapiiri. Lillutaan eräänlaisessa nenäliinapilvessä oleskellen ilman minkäänlaista suorituspaineita. Ainoastaan pienet lapset edelleen odottavat saavansa samaa palvelua kuin muulloinkin, ikävä kyllä.

Tässä flunssaisessa oleskelussa onkin hyvä hetki pohtia, millaisia odotuksia me toisillemme osoitamme arjessa. Odotammeko toiselta suorituksia? Millaisia tekoja toivomme hänen tekevän? Miten itse osallistumme? Onko toisella lupa olla väsynyt ja saamaton? Vai odotammeko hänen pystyvän hoitamaan ilman apua lasten päiväkotiin viennit ja haut, palkkatyön, vaatehuollon, ruoanlaiton, (sairaiden) lasten hoidon ja harrastuksiin kuljettamiset, koiran lenkitykset ja siinä vielä samassa pystyvän harrastamaan, sivistämään ja kehittämään itseään?

Kotitöiden jakaminen yhteydessä parisuhdetyytyväisyyteen

Lapsiperheissä arki on hyvin täynnä konkreettista työtä palkkatyön lisäksi. Ja vaikka ei olisi (enää) kotona asuvia lapsia, kertyy jo kahdelta aikuiseltakin aikamoinen kotityömäärä. Minun perheessäni yksi isoimmista arkiriitojen aiheista on kotitöiden tekeminen. Kumpaakaan meistä puolisoita ei, eikä paljon aikuistuvaa lastakaan, kiinnosta siivoaminen tippaakaan. Ainoastaan esikouluikäinen kävelee suihkupullon kanssa ympäri asuntoa ja “siivoaa”. Siivoaminen on välttämätön paha, jonka lopputulos katoaa lapsiperheessä noin 15 minuutissa. Tutkimusten mukaan erimielisyyttä kotitöiden jakaminen aiheuttaa noin puolelle avio- ja avopareista, eli emme ole tässä suhteessa kovin epänormaali pariskunta.

Miten teidän perheessänne kotityöt jaetaan? Tutkimusten mukaan molempien vanhempien käydessä kodin ulkopuolella töissä vastuu kotitöistä jaetaan useammin kuin jos äiti on kotona ja isä töissä. Toisille voi sopia perinteinen työnjako toisille taas kotitöiden jako tasaisemmin. Eihän tähän ole yhtä oikeaa vastausta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tutkimusten mukaan tasainen kotitöiden jako lisää tyytyväisyyttä parisuhteeseen. Eli kotitöiden uudelleen jaolla voitaisiin myös lisätä parisuhteen tyytyväisyyttä. AU-VINK, AU-VINK!

Työnjakoon kotitöissä on lapsiperheissä erittäin tyytyväisiä tutkimusten mukaan vain neljännes äideistä ja vajaa kolmannes isistä. Miksi me 3/4 naisista ja 2/3 miehistä sitten tyydymme osaamme? Onko kyse ikivanhasta vaimo/äitimyytin toteuttamisesta? Vai perinteisistä odotuksista tai kotona opetetuista arvoista? Monesti kotityöjako jää päälle sellaiselta ajalta, kun nainen oli vauvan kanssa kotona ja hänellä oli päivän mittaan aikaa tehdä kotityöt. Ja kun nainen palaa työelämään, tätä työnjakoa ei huomata muuttaa.

Naisten vallankäyttö

Olen monen parisuhdeasiakkaan kanssa keskustellut siitä vaihtoehdosta, että me naiset helposti hallitsemme kotia ja lapsia, emmekä anna miehelle tilaa kotiin ja lapsiin liittyvissä asioissa. Tällöin kyse voi olla naisilla kaikkien nyörien kiinni pitämisestä ja hallinnantunteen menettämisen pelosta. Monelle naiselle koti voikin olla ainoa paikka, jossa nainen voi käyttää valtaa. Jotkut naiset eivät anna miehensä täyttää edes astianpesukonetta, koska miehet eivät OSAA tehdä sitä oikein. Usein samaan hengen vetoon naiset valittavat, että miehet eivät tee riittävästi kotitöitä. Mitä ihmettä? Tällaisella naisten toiminnalla miehet ajautuvat statistin, eräänlaiseen lapsen rooliin omassa kotonaan. Samaa näkee lasten hoidossa. Naiset organisoivat ja sanelevat lapseen liittyvät tehtävät ja miehet toteuttavat naisten apulaisina lapsen hoitotehtäviä.

Itse pidän tällaista toimintaa naisten vallankäyttönä. Tällaisia naisia kutsutaan miesten toimesta natseiksi ja despooteiksi. Mies ajetaan kotiin ja lapsiin liittyvissä asioissa sellaiseen asemaan, että hän on osaamaton ja tarpeeton, kakkosluokan vanhempi ja kodissaan vieraana eläjä. Osa miehistä voi toki olla tähän osaan tyytyväinenkin, mutta uskon, että yhä useampi mies haluaisi elää tasavertaisesti myös kotonaan osallistuen perhe-elämäänsä.

Erityisesti ongelmia syntyy sen jälkeen, jos puolisot eroavat. Eihän nainen uskalla “antaa” lapsia isän vastuulle, koska ei tämä ole koskaan ottanut vastuuta lapsistaan ja on niin osaamaton. Tällaista ajattelua on monen huoltoriidan taustalla. Käytännössä mies ei pääse luomaan riittävän läheistä ja vastuullista suhdetta omiin lapsiinsa, jos mies on vain statistina omassa perhe-elämässään. Myös lapsi jää vaille tuota toisen vastuullisen vanhemman suhdetta. Usein eronneet miehet kertovat, että todellinen suhde isän ja lasten välillä on syntynyt vasta eron jälkeen, kun mies on voinut osallistua lapsen elämään ilman naisen hallintaa.

Ratkaisut kohti todellista tasa-arvoa

Mitä tälle voisi tehdä, ilman että ero olisi ainoa vaihtoehto? Onko naisten mahdollista antaa miehille enemmän tilaa ottaa osaa? Se, että mies tekee jotain eri tavalla kuin nainen, ei tarkoita, että mies tekisi sen väärin. Naiset usein peräänkuuluttavat tasa-arvoa. Todellisuudessa tällainen naisen hallitsema perhe-elämä on itse asiassa hyvin epätasa-arvoista miehiä kohtaan. Emme me naiset halua tätä, emmehän?

Miten tämän voi muuttaa? Ainakin alkuun pääsee seuraavalla muutosprosessilla:

1. Tiedosta ongelma. Kun luit yllä olevan tekstini, tunnistitko tilanteenne samanlaiseksi? Hyvä, silloin voit siirtyä 2. kohtaan. Herättikö tekstini närkästystä tai ärsytystä? Mahtavaa! Todennäköisesti et vielä kykene tiedostamaan ongelmaanne, vaan reagoit siihen puolustautumalla. Kyselepä miten puolisosi kokee asian? Jos olette molemmat täysin tyytyväisiä parisuhde- ja perhe-elämäänne, onnittelen teitä.

2. Pohdi yksin ja yhdessä puolisosi kanssa omaa ja toisen vallankäyttöä kotona, lasten kanssa ja muussa elämässä.

-Missä sinä ja puolisosi käytätte valtaa? Kuka teillä määrää?

-Millaisia tunteita ja tuntemuksia nämä vallankäytöt teissä herättävät?

-Millaisia odotuksia ja tarpeita teillä molemmilla puolisoilla on perhe-elämässänne? Mikä tarve sen konkreettisen tilanteen, kuten astianpesukoneen täyttö, taustalla on?

-Mieti, mitä sellaista pitäisi tapahtua, että voisit antaa puolisollesi enemmän tilaa, valtaa ja vastuuta perhe-elämässä. Mitä toinen tarvitsee, että hän voi ottaa vastuullisempaa roolia perhe-elämässään? Miten voisitte näitä tarpeita toteuttaa parhaiten? Miten toinen voisi tukea näiden tarpeiden toteuttamista?

-Onko sinun mahdollista muuttaa näkökulmaasi? Voitteko kokeilla muuttaa toisiinne kohdistuvia odotuksia?

3. Tehkää suunnitelma. Tehkää suunnitelmasta konkreettinen. Se voi olla esimerkiksi kotitöiden tai lasten asioiden hoitamisten jakamistaulukko tai aikataulu.

4. Seuratkaa suunnitelmaa. Sopikaa välitsekkausaika esimerkiksi kuukauden päähän. Keskustelkaa, onko suunnitelmassa pysytty, mitkä ovat onnistuneet, missä tarvitaan vielä harjoitusta vai pitäisikö suunnitelmaa vielä muokata.

5. Seuratkaa uudestaan. Välitsekkaus uudelleen kuten kohta 4. Kohtaa 5. voi toistaa tarpeen mukaan.

Yhteistyökumppanuus vai taistelutanner

Muutos voi tapahtua yhteistyössä nopeastikin tai toisella puolisolla voi olla vaikeuksia muuttaa omaa käyttäytymistään. Jos valtaa pitävä ei luovu suosiolla vallasta, alkaa sota. Joskus parisuhde voikin olla taistelutanner, jossa selviytymiseen tarvitaan voimia.

Parhaimmillaan tasa-arvoisessa parisuhteessa ja perhe-elämässä molemmat puolisot ottavat ja antavat vastuuta tasavertaisesti ja myös antavat tilaa toiselle osallistua. Tällöin parisuhde antaa voimia, eikä vain vie niitä. Antamalla tilaa miehelle saamme konkreettista aikaa ja tilaa myös omalle itsellemme.

Parisuhteeseen panostaminen

Arkiset pakolliset velvoitteet katkaisevat yhteisen räkätautiin osallistumisemme. Pakko lähteä täydentämään ruokavarastoamme. Silti tämä pohdinta sai minut miettimään, kuinka vähän yleisesti kiinnitämme huomiota parisuhteesta huolehtimiseen. Kuljemme helposti tiedostamattomina eteenpäin arjessa. Emme järjestä parisuhteelle aikaa eikä paikkaa. Moni pitää säännöllisesti huolta kehostaan urheilemalla ja huolellisella ruokavaliolla. Myös parisuhdetta on hyvä hoitaa samalla tavalla kuin kehoaan. Keskusteleminen voi olla vaikeaa kahden kesken, mutta onneksi siihen saa apua. Parisuhteen hoitamista voi tehdä pariterapiassa, jolloin yleensä käsitellään vaikeuksia. Silloin, kun parisuhteessa ei ole kriisiä, parisuhdekurssit ovat hyvä vaihtoehto suhteen syventämiseksi ja kehittämiseksi.

Huomaattehan, että Voimaantumossa on tulossa tänä keväänä Tampereella maksuton Voimaannuttava parisuhde -ilta 15.2.2018 ja maksullinen Virtaa välillämme -parisuhdekurssi maaliskuusta alkaen. Näissä tilaisuuksissa pääsee pohtimaan ja kehittämään parisuhdettaan.

Tutkimustietoa:

Lammi-Taskula, Johanna & Salmi, Minna 2014: Työnjako ja tyytyväisyys parisuhteeseen lapsiperheissä. Teoksessa Lammi-Taskula, Johanna & Karvonen, Sakari (toim.) 2014: Lapsiperheiden hyvinvointi. Helsinki: THL, 72–81.

Pääkkönen, Hannu 2013: Tasoittuvatko ajankäytön sukupuolittaiset erot Suomessa? Teoksessa Marjut Pietiläinen (toim.) 2013: Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus, 203–217.

Tasa-arvobarometri 2012.

Lisää kirjoittajalta Voimaantumossa

Hoida itseäsi hengittäen

Monia vaivaa uupumus, ahdistus tai masennus. Tunteet ovat kadoksissa tai hallitsemattomia. Keho...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.