Valmistautuminen äitiyden ihmeelliseen maailmaan

Picture

Vähän yli vuosi sitten odotin jo innolla synnytystä. Oli viikot 41+2 kun supistukset alkoivat ja vasemalla olevassa kuvassa olen aivan viimeisilläni, ehkä jopa synnytys päivänä.

Itse valmistauduin erittäin huolella viimeiset raskauskuukaudet pienokaisen tuloon. Tein tietoisen päätöksen olla tekemättä töitä koko keväänä. Halusin elää stressittömästi, hoitaa kehoani hyvällä ravitsevalla ruoalla ja liikkumalla säännöllisesti.

Tietysti olin onnekkaassa asemassa sillä mieheni hoiti leivän pöytään. En ole katunut päivääkään sitä että keskityin vauva- ja synnytys aiheen opiskeluun intohimoisesti. Kahlasin läpi kymmeniä kirjoja, katselin youtube videoita ja kävin kymmenillä synnytys- ja vauva aiheisilla websivuilla päivittäin. Tapasin paljon naisia jotka olivat synnytys- ja imetys valmentajia ja sain heiltä kullan arvoisia vinkkejä vauva-arkeen. Kävin myös Tampereen Napapiirin järjästämissä teemailloissa. Innostuin valtavasti aihepiiristä ja minulle avautui samalla hieno uusi maailma jota en ollut ennen tiennyt olemassakaan.

Kaikkien ei tarvitse suhtautua yhtä intohimoisesti asiaan, mutta jonkinlainen valmistautuminen on varmasti paikallaan. Helposti voi juuttua ajatukseen että vauvoja on syntynyt maailmaan niin kauan kuin ihmisiä on ollut maapallolla, joten eiköhän synnytys- ja vauvan kanssa eläminen suju ihan helposti. Varmasti monella on näin, mutta taas yhtä monella ei ole.

Kaikkeen ei voi valmistautua etukäteen mutta asioista voi ottaa selvää monelta kantilta. Päätöksen tekeminen on huomattavasti helpompaa kun tietää hieman jo asiasta etukäteen. Esimerkiksi imetys asioista kannattaa lueskella vähän jo etukäteen ja miettiä omaa suhtautumistaan siihen. Ei ole mitenkään selvää että imettäminen lähtee heti onnistuneesti käyntiin, mutta siihen etukäteen tutustumalla on varmasti todennäköisempää että saat onnistuneen imetyskokemuksen vauvasi kanssa.

On syytä tehdä myös lista asioista mitä pitää tärkeänä vauvan tultua maailmaan. Listaa miettiessä on hyvä tiedostaa että ensimmäinen vuosi on todella tärkeää aikaa lapsen elämässä. Moderniin länsimaalaiseen kasvatukseen taitaa nykyään kuulua ajatus, ettei vauva muuta mitään entiseen elämään verrattuna, vaan kaikkea mitä siihenkin asti on tehnyt, voi synnytyksen jälkeen tehdä edelleen. Mielestäni asia ei ole näin, tulet huomaamaan sen hyvin nopeasti. Voit yrittää pitää omaa vapaata elämääsi mutta oman ja lähipiirin kokemuksen mukaan sen lisää vain sisäistä ristiriitaa.

Ehdottaisin että jo raskaana kannattaisi miettiä ja kirjata ylös, mitkä asiat ovat äärimmäisen tärkeitä oman jaksamisen kannalta ja niitä asioita mitkä puolestaan eivät ole.

Tässä 3 tärkeintä asiaa itselleni:

*Ensimmäiseksi listaan tuli että mene aikaisin nukkumaan ja unohda sosiaalinen media vähäksi aikaa, nuku ja huilaa vauvan kanssa päivällä aina kun mahdollista, älä murehdi kodin siisteydestä ja salitreeneistä. *Toiseksi mistä en halunnut tinkiä oli ravinto, mietin kuinka vauvan kanssa pytyisin syömään terveellisesti ja ravitsevasti.
* Kolmanneksi mietin että miten voisin saada päivittäin liikuntaa vaikken salille pääsisikään.

Minun listassa nämä kolme asiaa olivat tärkeimpiä kun mietin omaa jaksamista vauva-arjessa. Mistä olin valmis luopumaan oli ns. omasta ajastani. Halusin että vauva liittyy ensimmäisen vuoden vahvasti kaikkeen mitä teen. Vauvan tarpeet tulevat aina ensin ja sitten vasta omani. Tämän olin ajatellut ja käynyt vahvasti mielessäni läpi jo ennen Oliverin syntymää. Tämän takia koin että vauva-aika oli erittäin mukavaa ja antoisaa, ei ollenkaan niin rankkaa kuin olin ehkä odottanut sen olevan.

Tämä ei kuulosta monen korvaan kauhean modernilta mutta meidän tapauksessa tämä on toiminut oikein loistavasti.


vas. synnyttymään lähdössä kassi pakattuna.

oik. Sairaalassa ihmetellään miten noin ihania olentoja voi edes olla olemassa <3

Lisää kirjoittajalta Mielen ja kehon vapaus

Epämukavuusalueella kasvaa?

Kaikki tietävät tunteen, että joku asia olisi hyvä tehdä mutta sitten epämääräiset...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.