Tunteista voimaa!

Tunteet, se pelätty aihealue.

Hillitse itsesi.

Saat aikaan muille pahan mielen.

Koita nyt käyttäytyä.

Ole kunnolla.

Elämäni aikana olen kuullut monenlaisia lausahduksia tunteista ja niiden näyttämisestä.

Nykyään saan usein kuulla ihan toisin päin, ja itse otan ne kiitoksena.

*Eve on niin tunteellinen.

*Even seurassa saat kohdata elävän, rempseän, pohjalta asti tuntevan ihmisen, naisen.

*jos haluat tutustua itseesi, tunteisiisi ole Even seurassa.

Kaiken tämän itseni tuntemisen ja itseeni tutustumisen sai alkuunsa, itselläni Perusturvani katoaminen. Se oli oman isäni kuolema. Hän oli minulle perusturvallisuuden luoja. En kyseenalaistanut mitään hänen eläessään, hänen tunteensa olivat mittarini toimia. Hänen reaktionsa olivat minulle se mihin reagoitiin. Ja niin maailmankuvani rakentui, kaikki asiat maailmassani reagoivat samoin. Mihin kiinnitin huomiota, liittyivät isäni regointiin ja miten hänen tulkitsisin ajattelevan missäkin hetkessä.

Jokainen tekoni ja ajatukseni menivät sen kautta, miten isäni tässä ja tuossa odottaisi minulta.

Voinko silloin hyvin, en. Olinko minä minä itseni, en. Tai silloiseen maailmaani ja oppimiini asioihin nähden olin. En tiennyt muusta. Se oli maailmani. Ja sitten maailmankaikkeus vei sen kaiken pohjan jalkojeni alta. -Opetteleppas elämään omaa elämääsi.

Syyllistin pitkään itseäni, kuinka minä tapoin isäni, kun en rimpuillut ja vastustellut, en riuhtaissut itseäni erilleen murrosiässä, naimisiin mennessä tai omien lasteni kasvaessa.

Perusturvani, mitä se on nykyään. Nykyään tunnen isäni tukevan ratkaisujani, matkaani. Tunnen kuinka hän on ylpeä valinnoistani ja suunnasta mitä kuljen. Saan tunteen kuinka hän on rakkaudellinen ja läsnä, MINUN valinnoissani. Kuinka olen löytänyt oman valintani ja suuntani elämässäni. Kohdannut itseäni ja omaa hyvinvointiani.

Tunteet, se että minulla on tunteita on ollut ihan uskomatonta. Minäkin tunnen ja ne ovat minun. Minäkö omaan jotain sellaista. No kun olin sen polun löytänyt se on ollut valintani. Tutustua omiin tunteisiini. Mitä ne ovat, miten reagoida niihin ja kuinka ne toimivat. Kuinka ne toimivat minulla. Antaudun niille.

Minä aina pyydän ja ohjaan ihmisiä tutustumaan omaan tapaansa tuntea, kohdata itseään. Olemme yksilöitä, jokaisella on eri tapa kokea.

Esim. Maadoittumisen kanssa, opetellessani itseni kanssa, kuinka ne juuret kuvitellaan jalkapohjista maahan, kuinka “kuuluu” maadoittaa. Kunnes, ihanan ihmisen sanoessa mulle, että ratkaisuja kannattaa elämäänsä pyytää, kun kysyt mielessäsi kysymyksiä itseltäsi, niin alitajunta alkaa etsiä heti ratkaisua.

Joten ahaa elämys oli kysyä itseltäni. Miten maadoittuminen tapahtuu minulla? Miten voisin maadoittua tukevasti ja vahvasti? Seuraava meditointi ja TÄH… kaikki loksui kohdilleen! Minun maadoitukseni, oih. Uskomatonta kuinka vahvalta tuntuukaan olla omassa maadoituksessa, miten se minulla henkilökohtaisesti toimii. Kannustan siis sinuakin kysymään tätä jos tunnet että se ei tunnu tukevalta, yms.

Takaisin tunteisiin. Päätin tutustua tunteisiin. Itselläni voimakkaimmin tunteiden kanssa toimiminen aktivoituu, kun kohtaan itseäni, olen jatkuvasti tunteideni kanssa tällähetkellä tekemisisssä, elän joka solullani tunteiden kautta. Kaikki tunteet tuovat voimaa.

Draamaksi joku voi sitä kutsua ja tulkita reaktioni. Itselleni se että reagoin tulee aina aidoti minuna. Toiset kestää sen paremmin toiset ei, koska tunteiden peili on pelottava, vielä monelle. Se herättää paljon ympärillä. Aina sitä ei ilmaista, mutta sen hiljaisuuden tuntee.

Sanoitan paljon myös ympärilläni olevien ihmisten tunteita, kun heidät on opetettu hillitsemään itsensä, olemaan hiljaa tai sivuuttamaan se osa itsestään.

Minulla on se ajatus nykyään että jokainen tunne kestää kerrallaan tietyn ajan ja kun annan sen tunteen tuntua loppuun asti sillä kertaa, niin se vapautuu.

Tällähetkellä on älyttömän syvä pahan olon tunteminen. Kuvittelin olevani äärettömän positiivinen ja varmasti sitä olenkin, positiivisuus ei vain saa koko potenttiaaliaan jos jätän pahanolon kokematta, sivuutan tai pakkaan sen sisälleni.

Vuorokauden verran olen antautunut sille ja sen alta nousee mielikuvia ja niitä asioita joissa olen menneisyydessä tukahduttanut sisälläni tämän tunteen.

Kaiken tämän laukaisi eilen kommentti jonka kuulin. “Jos sinulla on tavoite, pyydä ympäriltäsi ihmisiä tsemppaamaan sinua saavuttamaan se” tuo lause sen laukaisi, koska aina kun ihmiset ovat kannustaneet, mä lannistun, lopetan, voimani asian toteuttamisessa loppuvat.

Tämän ympärille siis paneuduin. Tutustuin sisimpääni, miksi kannustuksien vastaanottaminen tekee tämän, ja sieltähän se löytyi. Tavoitteeseen pääseminen ei ollut sydämen toimintaa vaan hyväksyntää ja kontrollointia etten kohtaisi pahaa oloa sisälläni.

Tässä pahassa olossa kylpien ja antautuen ja onnellisuutta siitäkin tuntien.

Black friday terkuin

Eve

Lisää kirjoittajalta Sisimmän VOIMA / Eva-Lena

Tunteista voimaa!

Tunteet, se pelätty aihealue. Hillitse itsesi. Saat aikaan muille pahan mielen. Koita...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.