Synnytyksestä palautuminen ja takaisin liikunnan pariin

 

Nyt on mennyt kohta neljä viikkoa synnytyksestä ja miten nopeasti aika onkaan kulunut! On ollut mahtavaa taas imettää ja se onkin lähtenyt erinomaisesti käyntiin. Poika on kasvanut hienosti ja tuntuu, että maitoa riittää hyvin. Imetystä ajatellen olen tehnyt asioita paljon erilailla mitä esikoisen kanssa, mutta siitä enemmän erillisessä postauksessa.Itseni kohdalla olen joutunut toteamaan toisen lapsen syntymän jälkeen sen, mitä niin moni muukin on sanonut- palautuminen on hitaampaa. Näin myös omalla kohdallani on ollut ja kehoni on laittanut itseni sängyn pohjalle kirjaimellisesti. Kotiutuessamme sairaalasta, tunsin olevani muutaman päivän elämäni kunnossa, johtuen ehkä kuitenkin “rakkaus” hormoniryöpystä, joka valtasi kehoni päästyämme sairaalasta kotiin. Energiaa piisasi ja kaivoin kahvakuulat kaapista ja aloitin tekemään kevyttä treeniä niillä. Lisäksi aloin vahvistamaan syviä lihaksia ja venyttelemään.

Tätä iloa ei kestänyt monta päivää koska tulin kipeäksi. En ole sairastanut mitään tautia kuuteen vuoteen ja nyt kohdalleni sattui kauhean flunssa, jota epäilin influnessaksi. Kolme päivää kuume seilasi 39-40°C väliä ja kuume jatkoi alhaisempana vielä muutaman päivän. Yskä ja kurkkukipu tuli mukaan kuvioihin myöhemmin mutta käytännössä olin täysin makuuasennossa viikon.

Makaaminen ja mitään tekemättömyys on omalleni keholleni pahinta myrkkyä. Flunssainen olo pääkipuineen jatkui vielä toisen viikon, jolloin sain kaveriksi vielä alaselän hermosäryn. Koko keho tuntui muutenkin kuin rautakangelta ja olotila oli kaiken puolin huono. Moniin vuosiin en ole enää syönyt kipulääkkeitä mutta selkäsäryn edessä oli taivuttava ottamaan hieman buranaa, että sain unen päästä illalla kiinni. Pääsin onneksi nopeasti erittäin pätevälle jäsenkorjaajalle, Joni Paavilaiselle, ja hoidosta seuraavana päivänä kivut olivat poissa. Sen jälkeen aloitin taas kevyen liikkumisen ja nyt selkä on todella hyvä.

Itselläni kehon kehno olotila vaikuttaa mieleen hyvin vahvasti. Ajattelinkin yhdessä vaiheessa, että tätäkö tämä babyblues on, kun mieli on maassa eikä mikään oikein huvita. Pohdiskelin asiaa hiljaisuudessa muutaman kyyneleen kera ja päädyin siihen tulokseen, että oli mitä oli, mutta varmaan on ainakin se, että huonot fiilikset menee ohi. Oikeassa olin, sillä taas tolpille päästyäni mielikin piristyi hurjasti ja nyt nautin tästä ajasta täydellä sydämmellä.

Picture

Näin meillä; vauva odottamassa vessanlattialla ulos lähtemistä =DVauva on voinut hyvin, mitä nyt pientä räkäisyyttä on hänelläkin ollut. Muuten meillä on sujunut hienosti, sillä parhaimmillaan vauva on nukkunut 5h pätkiä yöllä ja olen itse saanut hyvin nukuttua. Aika rauhallinen tapaus muutenkin on kyseessä ja se on tuntunut hyvältä. Oliver isoveikalla on sitten ollutkin hieman totettelemista uuteen tulokkaaseen. Pissaa tulee joka paikkaan, niin yöllä kuin päivällä, ja muutenkin  on ollut havaittavissa hieman normaalia enemmän kiukkua. Nyt kuitenkin Oliverikin alkaa tottua ja haluaa pitää vauvaa sylissä ja käy antamassa tälle pusuja. Niin ihana parivaljakko kyllä kyseessä <3

Picture

Ulkoilemassa koko perheen voimin takapihan jäällä. Kantoliina on mahtava keksintö ja sitä on tullut käytettyä paljon. Vauva kulkee iholla mukana ja on todella rauhallinen kuulleessaan niitä ääniä, mitä 9kk on tullut kuunneltua.Liikunnan pariin olen nyt pikkuhiljaa vauvan ja Oliverin ehdoilla palannut. Kahvakuulat löytyvät kotoa ja niitä olen heilautellut silloin tällöin. Tukilihasharjoitteita ja venyttelyitä teen joka päivä ainakin vähän. Vaunulenkit ovat tulleet mukaan kuvioihin ja on niin mahtavaa nauttia ulkoilmasta sekä auringonpaisteesta. Nivusalue ei kylläkään ole vielä palautunut ja 6km lenkin jälkeen alan tuntemaan painetta nivusalueella. Ekan synnytyksen jälkeen palauduin tämän suhteen tosi paljon nopeampaa.  Silloin aloin treenailmaan tehoilla huomattavasti nopeammin.

Picture

Vauva kulkee tosi kätevästi mukana myös rappusissa kantoliinassa..Uuteetena liikkumisen arsenaaliin on mukaan tullut rappuskävelyt. Asumme 7 kerroksisessa kerrostalossa ja mietin yksi päivä, että miten voisin tänään liikkua vauvan kanssa. Siitä ajatus sitten lähti eli vauva kantoliinaan, ja tallustelemaan portaita ylöspäin. Hissillä olen tullut alas turvallisuus syistä. Syke nousee mukavasti ja mikä parasta, vauva on koko ihollani kiinni ja yleensä nukkuu.

Puntillekin olen päässyt jo kerran. Vitsi kun se tuntui mahtavalta ja olo oli sen jälkeen tosi rentoutunut. Vauva nukkuin tunnin vaunuissa ja mamma teki kevyttä mutta silti tuntuvaa settiä.

Liikkuminen on tullut aika spontaanisti ja teen aika lyhyitä settejä kerralla. Mielestäni on parempi että tekee kevyesti ja lyhyitä harjoituksia, kuin että ei tee mitään!

Picture

Picture

Kaikkia kiinnostaa yleensä raskauskuvat ja kilot. Poseeraukset meni ainakin melkeen sinne päin, mallin ainesta =DMulle tuli raskauskiloja 20, joista nyt on lähtenyt 11kg. 10kg on pudotettavaa ja ajattelin että kesää kohti olisin melkein ainakin omassa painossani. Mitään kiirettä ei toki ole mutta puntarista seuraan kuitenkin, että suunta on alaspäin. Tällä hetkellä oloni on hieman liian pyylevä omaan makuuni vaikka olo tuntuukin kevyeltä, onhan niitä kiloja kuitenkin yli 10 vähemmän mitä kuukausi sitten.

Picture

Hauskaa päivää kaikille toivottaa onnellinen peruna =)<3:lla
Elina

Lisää kirjoittajalta Mielen ja kehon vapaus

Millainen on menestyjä ja pystyykö sen näkemään ulkopuolelta?

Ensiksi täytyyi määritellä mitä menestys on ja annatko muiden vaikuttaa siihen miten...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.