Siirry näyttämöltä katsomoon

Kerromme joka päivä itsellemme ja toisille tarinaamme elämästämme. Se koostuu muutamasta perusosasesta kuten työ, perhe, läheiset, hyvinvointi ja harrastukset, kuorrutettuna useammalla pienellä, ohimenevällä osasella kuten yksittäiset tapahtumat ja vaiheet elämässämme.

Tätä tarinaa me elämme, siihen me samaistumme hyvässä ja pahassa, sen kautta me koemme kaiken. Sen me nimeämme Elämäksemme. Mutta mitä, jos se olisikin edelleen vain tarina ja todellisuus olisi jotakin vielä suurempaa?

Iso muutos voi tapahtua oivalluksesta, että vaikka oletkin tämän tarinan päätähti, olet myös se, joka seuraa tarinaa katsomosta. Päätähti on saanut syntymässään nimen ja vuosien aikana kotikaupungin, ihmiset ympärilleen, historiansa, mieltymyksensä, kokemuksensa. Mutta nämä eivät ole hänen ydin, nämä ovat annettuja ja omaksuttuja ominaisuuksia.

Todellinen ydin on hänessä, joka istuu katsomossa. Hän on tietoisuus, sielu, hän on enemmän kuin nimi ja tarina. Kun hän lopettaa samaistumisensa tuohon näytelmään edessään ja oivaltaa olevansa myös katsoja, elämä näyttäytyy uudella tavalla.

Se on edelleen arvokas, mutta kun samaistuminen tarinaan päättyy, löytyy uudenlainen rauha. Näytelmä määrittelee enää vain päätähtensä, ei katsojaa.

Lisää kirjoittajalta Ilon voima/Tiia Jokisalo

Kaikki on väliaikaista

Tuo lause sai joskus aikaan synkän pilven ylleni. Se tuntui riipivän raadolliselta....
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.