PETE SALMINEN: Itsensä puolustaminen ja tunteiden hallinta

Naisten itsepuolustus ja tarkemmin itsensä puolustaminen arjen eri tilanteissa on herättänyt paljon keskustelua eri yhteyksissä. Aihe on herättänyt myös paljon erilaisia tunnetiloja kun sitä on tuotu esille. Miksi se herättää niin vahvoja tunteita? Toiset siirtävät sen pois mielestään kun se herättää tunteita, jotka ovat oman mukavuusalueen ulkopuolella. Siirtyykö se kuitenkaan pois mielestä vaiko muuttuuko se pelkokunnioitukseksi? Haetaanko siihen apua? Vai ilmeneekö se pakonomaisena tarpeena päästä hakkaamaan ja potkimaan? Pahaolo tai alistamiset puretaan pois potkimalla tai tyynyjä mätkimällä . Onko raivoaminen järkevä käytösmalli, joka oikeassa tilanteessa voi purkautua väkivaltana, josta voi jopa saada syytteen?

Mistä eri tunteet johtuvat ja miten heikkoudet saadaan jalostettua vahvuuksiksi? Kamppailulajeilla ja arjen itsepuolustuksella on suuri ero. Olemme tietoisempia kiusaamisesta sekä ehdollistamisesta ja myös itse väkivallasta. Tämän seurauksena väkivallan pelko on myös lisääntynyt. Varsinkin naiset tiedostavat oikeanlaisen kohtelun ja sen mihin ei kuulu alistua.

Tämä on edistyksellistä mutta miten tähän saadaan sopivaa koulutusta, jonne jokainen nainen uskaltaa tulla kokeilemaan? Päästäkseen pois pelosta ja vahvistaakseen tunnesiteitä itsensä kanssa ja saavuttaakseen sen myötä paremman itsekunnioituksen  kädentaitojen lisäksi.

Asioihin reagoidaan tunnepohjalta ja siksi tunnereaktioihin ja niiden hallitsemiseen täytyy kiinnittää huomiota. Tunteiden hallitsemisen kautta myös motoriset toiminnat ovat varmempia. Ei lähde toiminta ns. laukalle eikä aleta raivoamaan kun uhkaava tilanne tulee kohdalle. Toki kädentaidoilla on suuri merkitys mutta toiminta tulee toteuttaa Suomen lakien mukaisesti. 

Väkivaltaa ei kuitenkaan voiteta väkivallalla. Sotia ei voiteta sotimalla, vaan sotimatta. Pelkotiloja ei saa luoda vaan turvallisuuden tunnetta lisätä. Harjoittelulle täytyy olla riittävät perusteet ja sen tulee myös huomioida yksilöt erikseen. Mitä on kokenut? Onko tunteita käsitelty vai puretaanko ne lumipalloefektinä väkivaltaisella käytöksellä ja raivoamalla. Tämä malli taas helposti tarttuu lapsiimme jolloin lapsemmekin alkavat ”rageemaan”. Tunteita tulee näyttää ja kiukulle on yhtälailla paikkansa  niin kuin halauksillekin. Hymyllä on merkitys  niin kuin myös tiukalla katseella.

Naisten toiminnallinen itsepuolustus on keino saada kokonaisvaltaista koulutusta, jossa otetaan huomioon monta asiaa. Taustatekijät, nykytilanne, henkiset valmiudet sekä fyysiset kyvyt. Tärkein on ymmärtää mielen nykytila ja se miten voimme oikealla tilannetajulla hyödyntää ajattelua ja sitä myötä toimintaamme jälkipuintia unohtamatta. Kyse on siis isosta kokonaisuudesta, kokonaisesta naisesta!

Kun on saatu oikeaoppinen tilannetaju mentaalipuolella, on helpompi alkaa harjoittelemaan itsepuolustustekniikoita ja sen myötä huomata mitä fyysisiä  ominaisuuksia olisi hyvä kehittää. Siksi nimi: Naisten toiminnallinen itsepuolustus on tärkeä kokonaisuus. Pilkotaan oppiminen paloiksi ja harjoitellaan heikkouksia. Ei siis mielivaltaista robottimaista taistelua.

Tämän jälkeen voidaan alkaa testaamaan toisen kanssa ns. sparrausta eri tekniikoin, jonka kautta näistä tulisi se ensisijainen toimintamalli. Tällä harjoitetaan stressinhallintaa ja oman kehon tuntemusta, jolloin kuntokin kasvaa automaattisesti. Tähän kaikkeen kun lisätään vielä positiivista asennekoulutusta, niin kokonaisuus on kelvollinen taustasta riippumatta.

Pohdintaa ja ajatuksia

Pelolle ei saa antaa valtaa, vaan jokaisella naisella on oikeus saada apua ja sen myötä paremmat toimintavalmiudet.

Kun varmuustekijät kehittyvät, paranee valmiustaso itsensä, lähimmäistensä sekä muiden ihmisten puolustamiseen ja suojelemiseen eri tilanteissa. Tämän tulisi olla kansalaistaito siinä missä elvytystaidotkin.

 

Varusteturvallisuus.

Olen kuullut että joku nainen on jopa hankkinut hienorakeista cayennepippuria kaupan maustehyllyltä ja tehnyt siitä oman sekoituksen, jota voi sitten heittää hyökkäävän henkilön päälle. Ei ole helppoa tositilanteessa kaivaa minigrip-pussista jauhetta ja heittää sitä uhkaavan henkilön kasvoille. Jos tuuli onkin vastainen ja jauhe tulee omille – tai jopa omien lasten kasvoille. Onko se omatekoinen pommi joka voi räjähtää silmille? Omiin käsiin hierottu aine myös joutua omiin silmiin kun tilanne menee fyysiseksi.

Lupavapaan kaasusumuttimenkin käyttöön tulisi aina liittää käyttökoulutus, jotta sitä osattaisiin myös käyttää tilanteessa, jossa ollaan stressin alaisena ja kehomme toimii erilailla. Pelkkä sumute ei pelasta vaan käytön osaaminen ja toimintamallien ymmärtäminen, joita on harjoiteltu.

Moni ostaa myös ns. raiskauspillin. Onko se aina valmiina, kuka kantaa sitä kaulassa ja miten siihen puhaltaminen onnistuu tilanteen tullen? Saako sillä sitten apua jos esimerkiksi on metsässä kävelemässä? Julkisella paikalla se varmasti toimii ja herättää huomiota mutta…. stressitilanteessa se voi olla omaa sylkeä täynnä. Tässäkin korostuu harjoittelun merkitys ja tilannekuvan ymmärtäminen, joka on laaja oppimisprosessi ja sitä kannattaa harjoitella.

Harjoitteluissa opetetaan montaa elementtiä. Verbaliikkaa eli äänen käyttöä ja sitten sitä tärkeintä eli stressin hallintaa kehossa, jonka kautta saadaan hyvää ja määrätietoista fyysistä toimintaa.

Tule rohkeasti koulutuksiin hakemaan lisää oppeja, verkostoitumaan, kehittämään heikkouksia ja parantamaan valmiuksia.

Turvallisia arjen hetkiä, positiivisuutta ja varmuutta elämään.

Petri Salminen

Turvallisuuskouluttaja

Voimankäytönkouluttaja

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kouluttaja

Defusing- ohjaaja

AMK- Sairaanhoitaja

Ensihoidon kenttäjohtaja

Personal – Trainer

Valmentaja (MindCoach)

Vapaaehtoinen lasten ja nuorten ohjaaja

Facebook: Kouluttaja Salminen

Lisää kirjoittajalta Naiseuden Voima

Katja Mattila: Elämänmuutos sydämen ääntä seuraten

Olen aina ollut kova tekemään töitä. Tein töitä myös sillon, kun opiskelin....
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.