Outo lintu

Olen aina pienestä pitäen tuntenut suurta ulkopuolisuutta ja kokenut etten oikein sovi mihinkään joukkoon. Lapsena olin jo ehkä jollain tavalla erikoinen ja siitä syystä helppo kiusauksen kohde. Kiusaaminen pahensi entisestään ulkopuolisuuden tunnetta ja sen takia aloinkin vanhempana pyrkiä olemaan mahdollisimman samanlainen kuin muut. Halusin olla mahdollisimman huomaamaton ja sopeutua massaan. En muista lapsuudestani paljoa, mutta muistan sen tunteen, että koin olevani ulkopuolinen. Tämä sama tunne on säilynyt läpi elämän.

Kai olen aina jollain tavalla etsinyt paikkaa johon sopia, omaa joukkoani, jossa saisin täyden hyväksynnän. Nyt vanhempana olen alkanut tajuamaan, että olen etsinyt jotain mitä en voi löytää itseni ulkopuolelta. Voin saada sen täyden hyväksynnän tunteen vain sillä, että itse hyväksyn itseni sellaisena kuin olen. Kun on täysin sinut itsensä kanssa ei tarvitse hakea enää hyväksyntää itsensä ulkopuolelta. Kaiken sen muiden hyväksynnän hakemisella olen kadottanut todellisen itseni. Olen luonut kaikenlaisia rooleja, joiden tarkoitus on ollut miellyttää muita ja suojata itseäni. Nyt haluan kaataa ne kaikki roolit ja paljastaa sen kaiken alta oman itseni.

Minulle yksi osa tätä itseni etsimistä on liittynyt seksuaalisuuteen. Olen kieltänyt omaa seksuaalisuuttani ja tuntenut häpeää sen suhteen. Nyt vasta olen alkanut hyväksymään omaa seksuaalista identiteettiäni ja voin myöntää itselleni ettei minun tarvitse yrittää olla samanlainen kuin muut. Saan olla juuri se mitä olen eikä muiden tarvitse sitä hyväksyä, kunhan itse hyväksyn itseni.

Nuorempana hain jatkuvasti hyväksyntää miehiltä. Etsin oikein urakalla sitä oikeaa miestä, mutta sain pettyä aina kerta toisensa jälkeen. Usein sain huomata ettei miehet halunneet minulta mitään kovin vakavaa, heille riitti pelkkä pintapuolinen suhde ja sain tyytyä siihen vaikkei se ollutkaan sitä mitä kaipasin. Miehet eivät näyttäneet kunnioittavan minua tai hyväksyneet minua sellaisena kuin olin. Jossain vaiheessa aloin tuntea kuin olisin hyväksikäytetty, annoin itseäni käyttää hyväksi ja se alkoi tuntumaan todella pahalta. En enää halunnut sitä tunnetta ja sisimmässäni tiesin, että ansaitsen jotain paljon parempaa.

Siihen asti olin aina kuvitellut olevani hetero enkä edes ollut antanut itselleni mitään muuta vaihtoehtoa. Kuitenkin yllättäen aloin miettimään millaista olisi olla naisen kanssa ja se ajatus alkoi täysin viedä mukanaan. Pian huomasinkin jo olevani ihastunut elämäni ensimmäistä kertaa naiseen. Kaikki oli niin uutta ja hullaannuttavaa, että olin aivan sekaisin. Olin jo päälle parikymppinen, mutta elin kuin mikäkin teini-ikäinen. Olihan kaikki täysin uutta ja ihmeellistä ja muutti paljon asioita elämässä.

Uskoin kuuluvani nyt johonkin joukkoon jossa minut hyväksytään. Miehet alkoivat suorastaan ällöttää ja näin miehissä vain pahoja asioita. Päätin etten halua enää koskaan koskeakaan mieheen ja että haluaisin oikeasti olla vain naisten kanssa. Ei siinä kuitenkaan mennyt kauaakaan kun tajusin, että naiset osaavat olla myös ihan yhtä inhottavia kuin miehetkin. Koin samoja pettymyksiä naisten kanssa kuin miestenkin kanssa olin kokenut. Aloin taas epäröimään seksuaalisuuttani ja olin aivan sekaisin, että mitä todella haluaisin.

Jostain syystä koin, että minun olisi valittava joko tai. Tunsin ettei ihmiset oikein hyväksyisi jos olisi jotain siltä väliltä vaan piti päättää, että kumpaan joukkoon sitä kuuluu. Piti päättää, että onko sitä lintu vai kala. Olin aivan hukassa ja koska halusin kuulua johonkin joukkoon, päätin pysyä naisissa. Naisten kanssa tunsin tasavertaista kumppanuutta ja heihin oli helpompi luottaa. Miehet olivat enää vain pelottavia olioita joita tulisi välttää kaikin keinoin.

Olen yrittänyt aina olla aika avoin seksuaalisen suuntautumiseni suhteen, mutta kyllä sitä on oppinut salailemaan. Pakko myöntää, että edelleen sydän alkaa ihan hulluna pamppailemaan, kun kerron siitä jollekkin. Aina on se pelko ettei sitä hyväksytä. Kun jokunen vuosi sitten opiskelin lähihoitajaksi, seurustelin naisen kanssa ja me asuimme  yhdessä. Koulussa yleensä puhuin avopuolisosta, mutta jossain vaiheessa kuitenkin kävi ilmi, että kumppanini on nainen.

Tämä tieto vaikutti osaan luokkalaisista niin, että he alkoivat välttelemään minua. Huomasin ettei kukaan heistä uskaltanut edes katsoa minua enää silmiin. He  olivat uskovaisia ja uskoivat kovasti, että homoseksuaalisuus on synti ja todella väärin. Välillä tuntui, että he uskoivat sen olevan myös eräänlainen tarttuva tauti, kun eivät uskaltaneet enää tulla edes lähelle. Eräältä ystävältäni kuulin, että tauoilla oltiin puhuttu minusta pahaa ja mm. säälitty kun olen tälläinen “viallinen” ihminen.  Tuntui taas samalta kuin silloin pienenä kun minua kiusattiin koulussa, olin taas joku outo ja erilainen.

Jossain vaiheessa aloin saamaan koulussa kauheita paniikkitiloja sosiaalisissa tilanteissa ja se meni niin pahaksi, että opinnot kärsivät. Lopulta jouduin keskeyttämään opinnot. En syytä näitä ihmisiä, sillä onhan jokaisella oikeus uskoa mihin haluaa, mutta en voi kieltää etteikö tuollainen kohtelu tuntunut pahalta.  Toivon, että joku päivä vielä uskallan olla täysin se mitä olen välittämättä muiden mielipiteistä. Kouluun en ole vieläkään palannut, mutta suunnitelmissa on suorittaa opinnot loppuun.

Nyt alan vihdoin hyväksymään täysin omaa seksuaalisuuttani. En enää halua kuulua vain johonkin joukkoon vaan haluan olla se mitä olen ja tehdä niitä asioita mitkä tuntuu hyvältä. Olen alkanut hyväksymään seksuaalisuuteni moninaisuutta ja sitä, että ihastun yksilöön enkä siihen sukupuoleen. Tämä on ollut vaikea asia myöntää itselleni ja muille. Edelleen tunnen etten pysty luottamaan täysin miehiin, mutta ymmärrän, että se on vain eräänlainen väärä uskomus. Olin mielessäni luonut kaikista miehistä hirviöitä joita pitää kaikin keinoin vältellä. Vähän samalla tavalla kuin ne luokkalaiset uskovaiset, jotka olivat luoneet minusta jonkinlaisen hirviön. Nyt näen tämän todella selkeästi ja haluan karistaa pois kaikki tälläiset uskomukset jotka rajoittaa elämääni.

En halua yrittää olla enää lintu tai kala vaan haluan olla lintu joka voi liidellä taivaan korkeuksissa ja samalla sukeltaa kalan lailla meren syvyyksiin.  Haluan olla sitä kaikkea mitä olen. Haluan hyväksyä oman moninaisuuteni ja uskaltaa näyttää kaikki värini. Haluan elää vapaana näistä mielen kahleista, vapaana rajoittavista uskomuksista. Seksuaalisuus on vain yksi osa sitä kaikkea, mutta pala kerrallaan voin todella alkaa löytämään itseäni. Nyt vihdoin olen valmis kohtaamaan itseni sellaisena kuin olen.

Lisää kirjoittajalta Kaikki värini

Kompassi kohti kehon kuuntelua

  Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Jo nuorena tyttönä...
Lue lisää

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.