Onko urheilu itsekästä vai voiko sillä olla syvällisempikin merkitys?

 

Päättymässä olevia yleisurheilun MM-kisoja on tullut seurattua kuluneen viikon aikana hyvinkin tiiviisti. Niiden innoittamana päätin tehdä videon, jossa mietiskelen omien kokemusten kautta urheilua ja mitä se antaa niin katselijalle kuin itse urheilijalle.Pitkästä aikaa olen seurannut urheilua jotenkin eri silmin kuin ennen. Urheilukiintiö tuli muutamia vuosi sitten totaalisen täyteen ja se ei juurikaan kiinnostanut minua. Nyt se on kuitenkin tullut takaisin elämääni ja olenkin katsonut kisoja ja urheilijoiden edesottamuksia aivan eri silmin. Olen huomannut ihailevani urheilijoita ja heidän mentaliteettiaan suuresti. On mahtava katsoa mihin ihmiskeho- ja mieli pystyy. Rajat asennetaan aina vaan kaueammaksi. 

Urheilijat jotka tekevät ennätyksiään arvokisoissa, ovat ymmärtäneet mielen voiman joka on vähintään yhtä tärkeä osa menestystä kuin fyysiset ominaisuudet.

Olen itse saanut urheiluharrastukselta paljon. Kun aloin teini-iässä päästä maailmalle kisoihin, oli se aivan mielettömän mahtavaa. Sai uusia kokemuksia ja elämyksiä, mitä mielestäni rahalle ei voi saada. Sen ymmärtäminen, että unelmien eteen on tehvävä töitä, on myöskin iskostunut lujasti selkärankaani.

Uskon loppuminen omaan tekemiseen on urheilussa äärimmäisen huono juttu ja sen myös itse koin aikoinani. Hieman yli parikymppisenä keihäsurani vedellessään vammojen jälkeen viimeisiään, usko alkoi hiipua ja niin myös tulokset. En pitänyt enää aikuisten Suomen kärkeen pääsemistä mahdollisena, puhumattakaan kansainvälisestä menestymisestä, mikä oli ollut tähtäimessäni. Usko itseensä ja tekemisiinsä on aivan äärettömän tärkeää urheilijalle ja sitähän se on myös normaalielämässä. Jos et itse usko, että jokin asia on mahdollista, niin silloin se ei myöskään tule tapahtumaan. 

Mielellä on siis uskomaton voima.

Urheilijalla täytyy olla suuri kilpailuvietti sekä voittamisen halu. Uskon se olevan sisäsyntyistä, se joko on tai ei ole. Esimerkiksi sisaruksista saattaa huomata, että yleensä se menestyy paremmin, jolla on kovempi tarve voittaa. Itselläni ei ole enää mitenkään suuri kilpailuvietti, vaikkakin se varmasti vielä tallella on. Viimeksi olen kilpaillut Bodyfitness kisoissa v. 2008. Sen jälkeen asiat alkoivatkin muuttua omassa elämässäni erilaisiksi ja eteen tuli niin paljon uusia juttuja, että kilpaileminen menetti merkityksensä. Valehtelisin jos väittäisin, että minua ei harmita jos vaikka häviän lautapelin, mutta mikään pakko ei ole enää voittaa.

Urheilijalla täytyy olla vahva usko, vahva fysiikka ja ennen kaikkea vahva psyyke. Voittamisen ja menestymisen halu auttaa myös vaikeinakin aikoina eteenpäin. Aina treenaminen ei ole kivaa ja paikkojakin kolottaa, mutta urheilija tietää tekevänsä juuri oikeaa juttua sydämestään ja niinpä vaikeinakin aikoina hän jatkaa soturin lailla eteenpäin. Moni urheilija elää unelmaansa todeksi ja siinä he toimivatkin meille kaikille “tavallisille tallaajille” hienoina esimerkkeinä. Jokainen meistä voi elää omaa unelmaansa todeksi ja tehdä niitä juttuja joista nauttii, aina sen ei tarvitse tuntua hyvältä mutta kun tietää tekevänsä juuri sitä mitä pitääkin, niin huonot päivät tai aikakaudet eivät haittaa. 

Picture

Luin juuri myös Urheilijan Taivas+helvetti- kirjan. Oli mukava päästä kirjan mukana usean eri lajin taustojen taakse ja myös siihen mitä urheilijan pään sisällä liikkuu. Urheilijat epäonnistuvat monesti mutta he menevät silti eteenpäin.
10 minuutin videolla juttelen omista kokemuksistani urheiluun liittyen. Mentaalinen puoli kiinnostaa älyttömästi mutta myös se, mitä urheilu ja onnistuminen yleensä antaa ihmisen elämään. Päivääkään en vaihtaisi pois omista kokemuksistani, jotka ovat minua kasvattaneet aivan äärettömän paljon.<3:lla
Elina

Lisää kirjoittajalta Mielen ja kehon vapaus

Millainen on menestyjä ja pystyykö sen näkemään ulkopuolelta?

Ensiksi täytyyi määritellä mitä menestys on ja annatko muiden vaikuttaa siihen miten...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.