Oikeasti sinäkin tahdot olla feministi

Naistenpäivän saapumista ei voi olla huomaamatta; minne ikinä katseensa kääntääkään, lävähtää silmille teemapäivän mukaisia ruusu-, suklaakonvehti- ja korumainoksia. Aluksi suhtauduin niihin tasaisen turhautuneesti, sittemmin yhä tuohtuneemmin. Nyt jo aivan rehellisesti suututtaa. Eikö kukaan oikeasti muista, miksi naistenpäivää vietetään, vai onko pää ollut niin pitkään kaupallisuus-kuplan sisällä, ettei enää kiinnosta? Ehkäpä pieni muistinvirkistys näin alkuun on paikallaan. Kansainvälistä naistenpäivää on jo vuodesta 1975 vietetty kahdeksas maaliskuuta sukupuolten välisen tasa-arvon – tai oikeammin sen puutteen – vuoksi.

Toisin sanoen päivän motiivit ovat puhtaasti feministisiä; sen tarkoitus on muistuttaa, että ihmisarvo ei ole sukupuolesta kiinni ja että vielä on matkaa tilanteeseen, jossa mies ja nainen (muista sukupuolista puhumattakaan), olisivat yhdenmukaisessa asemassa.

Tässä muutama esimerkki epätasa-arvosta ja samalla relevantteja syitä viettää naistenpäivää:
Suurin osa maailman lukutaidottomista on naisia (YK).
Joka viides suomalainen nainen on kokenut kumppaninsa väkivaltaa tai uhkailua nykyisen parisuhteensa aikana (THL).
Yli 40 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi 15 vuotta – täytettyään (YK).
Nainen joutuu kumppaninsa surmaamaksi neljä kertaa miehiä useammin (THL).
Naisen euro on Suomessa 84 senttiä (Tilastokeskus).
Maailmassa kuolee vuosittain lähes 47 000 naista abortin seurauksena (YK).
Naisten osuus on noin 70% maailman 1,4 miljardista köyhästä (YK).

Eli usko tai älä, ei ruusupuskia tai kalliita lahjoja, vaan ihka oikeaa tasa-arvoa ja feminismiä. Ja jos minulta kysytään, naistenpäivän juhliminen lahjoja ostamalla on koko alkuperäisen idean lyhytnäköistä lyttäämistä. Timantit korvalehdissä näyttävät varmasti kauniilta ja osoittavat, että lahjanantaja välittää sinusta tai ainakin tuntee korumakusi, mutta parantaako kimallus sinun tai muiden naisten yhteiskunnallista ja sosiaalista asemaa? Entä auttavatko korvakorut tunnistamaan rakenteellisen sorron? Niinpä niin.

Myös keskustelu naistenpäivän ideologisesta taustasta, feminismistä, aiheuttaa harmaita hiuksia itse päivän toteutumisen ohella. Ei ole kerta, ei kaksi tai kolmekaan, kun feministit leimataan kiihkoilijoiksi tai miesvihaajiksi. Mutta tiesitkös: feministi ei vihaa miehiä ja olipa sukupuolesi mikä tahansa, myös sinun kannattaa olla feministi. Feministi on nimittäin ihmisoikeuksien puolustaja, eikä siihen liity minkään ihmisryhmän tallomista, vähättelyä tai halveksuntaa. Feministi yksinkertaisesti pyrkii saamaan naisille täysin samat oikeudet kuin miehillä jo on.

Vaikka ihmiskunta on kulkenut pitkän matkan ihmisoikeuksien ja tasa-arvon saralla, ei tehtävä edelleenkään ole valmis, kuten edellä esitetyistä tilastoista voi nähdä. Kyse on pitkälti rakenteista, totutuista, vanhoista tavoista ja siitä, että totuttua on vaikea muuttaa toiseksi, vaikka sen haitallisuuden jollain tasolla tunnistaisikin. Epätasa-arvo elää sitkeimmin mitättömiltä tuntuvissa asioissa, monesti pelkissä yksittäisissä sanoissa. Oletko ikinä kuullut kenenkään kehuvan nyrkkisankaria sanomalla “lyöt kuin tyttö”? Entä oletko miettinyt, miksi tytöt puetaan hameisiin, joissa on epäkäytännöllistä kiivetä, juosta ja temppuilla? Kuinka useasti olet ehkäpä itse kertonut ohjeita siitä, miten tyttöjen kuuluu istua, puhua tai käyttäytyä?

Kyse ei ole siitä, että kenenkään pitäisi lyödä, että hameiden käyttö tulisi kieltää tai että “tyttömäisyydessä” olisi mitään väärää. Kyse on siitä, että lapsille tarjotaan kaksi toisistaan poikkeavaa mallia, joihin heidät asetetaan (joskus helpolla, joskus väkisin) sen mukaan, mikä heidän biologinen sukupuolensa syntymähetkellä on. Tämä kaventaa paitsi lapsen itsetoteuttamisen vapautta, myös hänen käsitystä itsestään. Kuinka kukaan, joka on pienestä pitäen ohjeistettu olemaan tietynlainen, osaa ja uskaltaa edes etsiä mahdollista valtavirrasta poikkeavaa itseään? Tiukasti sukupuolirooliin kasvatettu lapsi ei myöskään välttämättä osaa kyseenalaistaa tarjottua roolia ja jatkaa oman toimintansa kautta seksististä ja patriarkaalista perinnettä.

Vaikka feminismi sanana viittaakin naiseuteen, myös miehet hyötyvä siitä. Oikeastaan en keksi yhtäkään ihmisryhmää, jota feministinen ideologia ei auttaisi. Kun päästämme irti sukupuoleen liitetyistä ahtaista konventioista ja keskitymme sen sijaan rakentamaan määritelmistä riippumatonta, itsessään arvokasta ihmisyyttä, luomme tilan, jossa sekä miehet että naiset, mutta myös trans-, inter- ja muunsukupuoliset saavat yhtälaisen vapauden olla ja elää. Meidän ei enää tarvitse ripustautua sellaisiin määritelmiin, kuten esimerkiksi ‘järkevä mies’ tai ‘tunteellinen nainen’, vaan voimme itse sukupuolemme lisäksi valita, miten sitä toteutamme. Ja ihminen, joka tuntee oman arvonsa, voimansa ja vapautensa, ymmärtää myös muiden arvokkuuden. Positiivinen kierre on valmis.

Loppujen lopuksi kaikki palautuu omaan synnynnäiseen ihmisarvoomme. Siihen, että ovatpa juuremme missä tahansa, sukupuolemme, seksuaalinen suuntautumisemme, ihonvärimme, uskontomme tai elämänkatsomuksemme mitä vain ja unelmamme kuinka suuria, pieniä, monimutkaisia tai yksinkertaisia hyvänsä, meillä kaikilla, tarkoitan siis ihan jokaisella, on samat oikeudet toteuttaa itseämme ja kokea vapaus. Niin pitkään, kun sellainen tila on pelkkä tulevaisuuskuva, feminismillä, ihmisoikeusaktivismilla ja naistenpäivällä on paikkansa yhteiskunnassamme.

 

Lisää kirjoittajalta Miten elämä lausutaan?/ Pinja Uotila

Ajatuksen anatomia eli miten ojentaa mielen mutkia

Mielesi on kullanarvoisin työkalusi. Opettele hallitsemaan sitä sen sijaan, että antaisit sen...
Lue lisää

4 Kommenttia

  • Itseä nykyajan feminismi lähennä oksettaa enkä todellakaan halua olla missään tekemisissä moisten keppihevostelijiden kanssa.

    Parasta tässä on suomeen rantautunut raiskaus kulttuuri. Poliisin mukaan 420% on raiskaukset nousseet vuoden aikana meidän pitäjässä. Tämä on femakoille ihan jees vaikka alaikäisen raiskauksesta julkisen liikenteen bussissa kuskin toimesta saa ehdollista. Omat lapset kulkevat tätä raiskari reittiä joka päivä.

    Lähes kaikki femakot näyttääkin miehiltä 😀

    • Moi, olet ymmärtänyt feminismin vähän väärin. Feministi ei hyväksy raiskausta, vaan päin vastoin ajaa jokaisen (sukupuoleen, ikään, ihonväriin, uskontoon ym. katsomatta) kehollista itsemääräämisoikeutta. En myöskään tiedä mitä tarkoitat termillä “femakko”, mutta kalskahtaa aika halvalta. Itse olen feministi, en femakko, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, miltä näytän tai olen näyttämättä. Ja hei, myös mieheksi itsensä kokeva voi olla feministi. Kivaa keväänodotusta!

  • Feminismiä on eri suuntauksia, joista kaikkia en koe omakseni. Nuorena olin lähinnä liberaalifeministi. Mielestäni sukupuolella ei ollut merkitystä eikä naisilla ja miehillä oikeastaan muuta eroa kuin sukuelimet. Tasa-arvon mielsin lähinnä siten, että naisten tulisi saavuttaa kaikki se, mitä miehetkin. Kulttuurifeminismiä, esimerkiksi italialaista “eron politiikkaa” pidin taantumuksellisena ja tasa-arvoa vahingoittavana.

    Raskaus, synnytys, imetys ja lapset mullistivat elämäni ja maailmankuvani, ja nykyään koen olevani kulttuurifeministi. Mielestäni on olemassa naiseus ja mieheys, jotka ovat erilaisia, mutta yhtä hyviä. Miesten maailman arvojen ei pidä olla tasa-arvon mittapuuna; siten tasa-arvoa ei ole esimerkiksi se, että naiset ryhtyvät miesten tavoin laiminlyömään perhettään!

    • Kiitos kommentistasi! 🙂 Myös minä ajattelen, että naiseus ja mieheys poikkeavat toisistaan, eikä ole kenenkään edun mukaista, että ihmiset tasapäistetään. Toisaalta, en kuitenkaan pidä naiseutta ja mieheyttä ainoina sukupuolta määrittävinä tekijöinä tai jonain, mitkä sulkisivat toisensa pois. Myös ajatus miesten maailmasta ja naisten maailmasta sekä on vieras. Mielestäni on vain ihmisten maailma ja ihmisarvot. Kenenkään, sukupuoleen katsomatta, ei esimerkiksi tulisi laiminlyödä perhettään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.